5. sija
Lauri Kauppilan tutkimus käsitteli yleisesti käytössä olevaa kiinteää rakettipolttoainetta
Tutkimuksessa keskityttiin yleisessä käytössä olevan kiinteän rakettipolttoaineen tutkimiseen. Kyseinen polttoaine on yksi tehokkaimmista nykyisin käytössä olevista kiinteistä polttoaineista, ja se koostuu ammoniumperkloraatista, alumiinista, kiinnitysaineesta sekä katalysaattorista.
Projektin tavoitteena oli selvittää teoreettisesti ja kokeellisesti kyseisen polttoaineen hapetin/pelkistin suhteen vaikutus entalpiamuutokseen. Yksinkertaistamisen vuoksi projektissa ei huomioitu kiinnitysainetta ja katalysaattoria. Tulosten oletetaan silti olevan hyödynnettävissä polttoaineisiin, jotka sisältävät nämä aineet.
Projektin teoreettinen osa tutki palamistuotteita eri hapetin/pelkistin suhteille. Saadut tulokset olivat yhteensopivia eri lähteistä koottujen tietojen kanssa. Kun palamistuotteet olivat selvillä suoritettiin laskuja entalpiamuutoksesta, ja tuotettiin käyrä, joka vertaa entalpiamuutosta ja hapetin/pelkistin suhdetta teorian pohjalta.
Kokeellisessa osiossa kehiteltiin toimiva prosessi entalpiamuutoksen tutkimiseksi teollisen pommikalometrin avulla. Tulokset olivat laajasti toistettavia. Tutkimus osoitti, että kokeelliset arvot olivat melko lähellä vastaavia teoreettisia arvoja. Kokeissa syntyneet erot johtunevat köytettyjen aineiden epäpuhtauksista, kuten alumiinin ennenaikaisesta hapettumisesta. Jos epäpuhtaudet pystyttäisiin poistamaan, olisivat tulokset huomattavasti lähempänä teoreettista käyrää.
Projektin johtopäätöksenä saatiin aikaan ns. kompromissikäyrä, joka huomioi kokeellisen käyrän muodon sekä teoreettisen käyrän korkeammat arvot. Käyrän pitäisi olla tarkka entalpiamuutosten arvioinnissa eri hapetin/pelkistin suhteissa kun olosuhteet ovat ihanteelliset. Näin oletetaan tapahtuvan esimerkiksi teollisesti valmistetussa rakettimoottorissa.