Jaettu 6. sija
Lauri Kangas ja Heikki Tikanmäki kehittivät oman laitteiston hydroksietyylitärkkelyksen (HES) havaitsemiseksi vesiliuoksista
Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, voidaanko hydroksietyylitärkkelys (HES) havaita liuoksesta ilman kalliita laboratoriolaitteita. Tärkkelys voidaan havaita näyteliuoksesta niin sanotulla joditestillä. Siinä jodin ja amyloosin reaktiot aiheuttavat liuoksen tummansinisen värin. Tärkkelyksen määrä vaikuttaa myös reaktion voimakkuuteen ja siten liuoksen väriin. Liuoksen optisia ominaisuuksia tutkimalla voidaan päätellä onko siinä tärkkelystä ja värireaktion voimakkuudesta voidaan myös karkeasti arvioida tärkkelyspitoisuutta. Tärkkelys voidaan hajottaa kahteen osaan, amyloosiin ja amylopektiiniin, joista amyloosi aiheuttaa tutkittavan värireaktion.
Hydroksietyylitärkkelys koostuu amyloosista, johon on kiinnittynyt hydroksietyyliryhmiä. Tutkittavana aineena oli pitoisuudeltaan 60 mg/ml hydroksietyyliamyloosiliuos (Hemohes). Hemohes-liuoksesta voitiin havaita silmämääräisesti 1mg/ml pitoisuuden hydroksietyylitärkkelystä. Silmää paremmaksi mittariksi osoittautui järjestelmäkamera, jonka avulla voidaan selvittää liuoksen läpi tuleva valomäärä, kun liuosta valaistaan tasatehoisella lampulla. Järjestelmäkameran avulla nestenäytteestä pystyttiin havaitsemaan jopa 0.1 mg/ml HES-pitoisuus.
HES-pitoisuutta ja järjestelmäkameran kautta saatavaa valotusajan yhteyttä kuvattiin matemaattisella mallilla. Mallin avulla voidaan suhteellisen luotettavasti approksimoida tuntemattoman liuoksen HES-pitoisuutta.
Tutkimuksessa todettiin, että on HES:n tunnistaminen ja hydroksietyylitärkkelyspitoisuuden karkean likiarvon määrittäminen on varsin helppoa. Tarvittavat laitteet ovat lähes kaikkien saatavilla. Jos oletetaan, että menetelmä soveltuu myös virtsanäytteiden tutkimiseen, pystyy mittauslaitteistolla havaitsemaan hydroksietyylitärkkelyksen käytön.