2. sija
Olli Salo mittasi auringon pintalämpötilan
Toiseksi sijoittuneen Olli Salon tutkimuksessa oli tavoitteena Auringon pintalämpötilan selvittäminen mustankappaleen säteilylakien ja Planckin lain avulla. Olli rakensi tarkoitusta varten peilikaukoputkesta, prismasta ja lämpömittarista koostuvan laitteen, joka kalibroitiin elohopeapurkauslampulla. Mittaukset tehtiin suuntaamalla laitteen peilikaukoputki Aurinkoa kohti. Kaukoputki keräsi valoa ja kohdisti sen optisen raon läpi. Tarkkuuden parantamiseksi Olli ohjasi valon vielä koveraan peiliin, josta se heijastui prismaan. Prisma hajotti valkoisen valon väreiksi havaintotaululle. Olli mittasi eri värien suhteellisen intensiteetin siirtämällä niiden kohdalle lämpömittarin. Laite kalibroitiin elohopeapurkauslampun avulla ja näin tiedettiin mihin kohti havaintotaulua mikäkin aallonpituus lankesi.
Tulosten tulkintaa varten Olli sovelsi Planckin käyrää siten, että ilmakehään imeytyvä valo ja prisman aallonpituudesta riippuva taittokerroin otettiin huomioon. Tämän jälkeen hän laski useita eri lämpötiloja kuvaavia muokattuja Planckin käyriä ja vertasi niitä tuloksiin. Jokaisesta käyrästä laskettiin sen sopivuus havaintotuloksiin erotusten neliöiden summan avulla. Paras käyrä vastasi 6600 Kelvinin lämpötilaa.
Olli tarkasteli työssään myös kokeeseen ja mittauksiin liittyviä teoreettisia ja käytännöllisiä puutteita, mutta katsoi kokeen onnistuneen kiitettävästi. Laitteen rakenteen takana oleva teoreettinen pohja on hänen mukaansa vahva ja se, että tulokset sopivat eri tutkijoiden eri tavoilla hankkimiin tuloksiin viittaisi myös mittausten suorittamisen onnistuneen.