Jaettu 6. sija
Marton Nagy pohti syitä USA:n passiiviselle suhtautumiselle Unkarin kansannousuun vuonna 1956
Marton Nagy pohdiskeli Viksun kilpailutyössään syitä sille, miksi USA suhtautui passiivisesti Unkarin kansannousuun vuonna 1956. Työssä tarkasteltiin niitä poliittisia olosuhteita, joissa Eisenhowerin hallinto päätti jättää Unkarin oman onnensa nojaan.
Marton käsitteli USA:n Itä-Eurooppa-politiikkaa vuosina 1953-56 ja hänen mukaansa näyttää siltä, ettei USA koskaan suunnitellut avustavansa Neuvostoliiton satelliittivaltioiden vapauttamista sotilaallisesti. USA:n hallintoa huolestutti läntisen Euroopan turvallisuus ja aseellista yhteydenottoa Neuvostoliiton kanssa haluttiin välttää. Marton huomaa myös, että alullaan ollut idän ja lännen suhteiden lientyminen vaikutti amerikkalaisten haluttomuuteen tukea unkarilaisia aktiivisesti.
Marton tarkasteli myös USA:n hallinnon kriisinaikaista päätöksentekoa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. USA harkitsi kaksi viikkoa kestäneen kansannousun aikana useita toimenpiteitä. Lännen intressit katsottiin kuitenkin Unkarin etuja tärkeämmiksi ja tämän takia Kansallinen Turvallisuusneuvosto hylkäsi kaikki ehdotukset, jotka olisivat aiheuttaneet sodan vaaran. Myös Suezin kriisi ja Neuvostoliiton lupaus liberalisoida satelliitteja koskevaa politiikkaa vaikuttivat Martonin mukaan USA:n haluttomuuteen puuttua tilanteeseen.
Marton toi työssään esille myös USA:n toimet YK:ssa. Amerikkalaiset poliitikot toivoivat, että laaja julkisuus antaa riittävän näkyvyyden unkarilaisten asialle. Johtuen Neuvostoliiton veto-oikeudesta Turvallisuusneuvostossa ja länsivaltojen Suezin kriisiä koskevien näkemysten erilaisuudesta, ei YK kyennyt antamaan käytännössä minkäänlaista apua unkarilaisille.