Pikaruoka uhkaa köyhdyttää eurooppalaisia ruokapöytiä
21.08.2012
Lihavuus yleistyy huolestuttavasti Euroopassa, totesi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Euroscience Open Forum (ESOF) -tiedetapahtumassa Dublinissa. Suomalaisista miehistä noin 60 prosenttia ja naisista noin puolet kantaa liikakiloja kehossaan.
”Osalla ylipainoisuus on jo huolestuttavan suurta. Riski sairastua kakkostyypin diabetekseen kasvaa ylipainon myötä. Ruokavaliolla ja liikunnan määrällä on vaikutuksia diabeteksen lisäksi myös sydän- ja verenkiertoelimistön ja lihaksiston kuntoon sekä muun muassa syövän kehittymiseen”, Fogelholm kertoi.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kolme tärkeintä sydän- ja veritautien riskitekijää ovat tupakointi, vähäinen liikunta sekä epäterveellinen ruokavalio.
Yhteistä eurooppalaista ruokavaliota ei ole
Eurooppa ei ole ravitsemuksen osalta yhtenäinen alue, totesi biostatistiikan apulaisprofessori Demosthenes Panagiotakos Ateenan Harokopio-yliopistosta. Eri alueiden ruokavaliot eroavat toisistaan sekä kulttuurin että terveyden näkökulmasta.
Välimeren alueen ruokavaliolla on jo pitkä historia takanaan verrattuna pohjoisten alueiden ruokavalioihin. Etelä-Euroopassa syödään paljon vihanneksia, hedelmiä, kalaa ja viljatuotteita. Oliiviöljyä käytetään päivittäin. Lihatuotteita ja makeisia Välimeren ruokavalio sisältää vähemmän.
Panagiotakosin mukaan Välimeren ruokavalion noudattaminen vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Ruokavalion noudattaminen voi muun muassa alentaa verenpainetta ja auttaa painonhallinnassa. Ruokavalio sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja ja vitamiineja, mutta kohtuullisesti alkoholia ja vähemmän eläinproteiineja.
”Tutkimuksen mukaan hieman alle puolet väestöstä noudattaa nykyisin Välimeren ruokavaliota. Pikaruokakulttuurin leviäminen on uhka pitkät perinteet omaavalle ruokakulttuurillemme”, Panagiotakos totesi.
Ison-Britannian vallitsevan ravitsemussuosituksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen ja muiden kuin maitosokerien määrä ei saisi ylittää yhtätoista prosenttia ihmisten ruoasta saamasta kokonaisenergiasta. Rasvaa ja sokereita kulutetaan kuitenkin suosituksia enemmän, mikä huolestuttaa tutkija Toni Steeriä Cambridgen MRC Human Nutrition Research -tutkimusinstituutista.
”Ihmiset saavat liikaa sokeria erityisesti virvoitusjuomista, kekseistä, kakuista, erilaisista hilloista ja jalosteista”, Steer kertoi. Myös suolaa käytetään liikaa. ”80 prosenttia miehistä ja 58 prosenttia naisista ylittävät suositellun kuuden gramman päivittäisen suola-annoksen.”
Myös tulotason on todettu vaikuttavan ihmisten ruokavalioon. ”Vähemmän ansaitsevat ihmiset syövät vähemmän kokojyväviljatuotteita ja vihanneksia, mutta kuluttavat enemmän sokerijuomia, pitsaa, lihajalosteita ja pöytäsokeria. Myös C-vitamiinin saanti on vähäisempää”, Steer kertoi.
Pohjoismainen ruokavalio on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemustutkijan Iris Erlundin mukaan perinteisesti sisältänyt kokojyväviljaa, kalaa, lihaa, maitotuotteita, marjoja, juureksia ja yrttejä. Perinteinen ruokavalio sisältää runsaasti kuituja, hyödyllisiä rasvahappoja, vitamiineja ja proteiineja. Viime vuosikymmeninä pikaruoka on vallannut alaa huolestuttavasti myös pohjoisessa.
Pohjoisen metsissä kasvaa ravitsemuksellinen aarre
Iris Erlund korosti erityisesti metsämarjojen suotuisia vaikutuksia terveydelle.
”Marjojen syömisen on tutkimuksen mukaan todettu vaikuttavan myönteisesti verisuonten toimintaan, alentavan verenpainetta ja lisäävän hyvän kolesterolin määrää elimistössä.”
Myös ennaltaehkäisy ja kasvatus ovat tärkeitä.
”Lapsena saadut hyvät ruokailuopit hyödyttävät myös aikuisena. Suomessa on hyviä kokemuksia ilmaisesta ja ravitsevasta koululounaasta.”
Ravitsemustutkijat ovat selkeästi huolissaan perinteisten eurooppalaisten ruokavalioiden köyhtymisestä, pikaruokakulttuurin leviämisestä ja liiallisesta sokerin ja rasvan syömisestä, mikä voi johtaa lihavuuden lisäksi erilaisiin terveysongelmiin. Mitä tilanteen parantamiseksi voisi tehdä?
”Ruokaa on nykyisin saatavissa joka paikasta kaikkina vuorokauden aikoina, mikä lisää ruuan kulutusta ja syötyä kalorimäärää. Ihmiset pitävät sokerin ja rasvan mausta, se on myös tosiasia”, tutkijat pohtivat.
Huono suhde ruokaan aiheuttaa ongelmia. Koulutusta terveellisestä ruokavaliosta tarvitaan, mutta ihmisten oma ruokailukäyttäytyminen on lopulta ratkaisevinta. Parasta olisi syödä säännöllisinä aikoina ja silloin kun on oikeasti nälkä. Aamupala, välipala, lounas, välipala ja illallinen on tutkijoiden mukaan edelleen toimiva ruokailurytmi.
”Ruokaan ei pitäisi kuitenkaan suhtautua liian ryppyotsaisesti, vaikka erilaiset ravitsemukseen liittyvät kielteiset ja osin keskenään ristiriitaisetkin uutiset voivat sekoittaa kuluttajan päätä. Hyvä ja ravitseva ruoka mainiossa seurassa nautittuna on edelleen mitä parhainta ajanvietettä”, professori Fogelholm kiteytti.
Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Risto Alatarvas ja Pixmac.fi
