Kuinka suuret maanjäristykset muuttavat maapallon pyörimisnopeutta tai akselin asentoa?
17.11.2011
Haitin ja Tyynenmeren maanjäristysten
yhteydessä uutisoitiin maailmalla, että tapahtumat vaikuttivat maapallon pyörimisnopeuteen ja akselin asentoon.
Kelloja ei kannata vielä tämän vuoksi säätää, sillä muutokset olivat minimaalisia. Pelkoa ei ole myöskään siitä, että nuo tai muut luonnonmullistukset voisivat kellauttaa koko pallon kumolleen.
Itse asiassa maapallo linkuttaa avaruudessa normaalistikin kuten huonosti tasapainotettu hyrrä. Sen pyörimisnopeus ja pyörimisakselin suunta vaihtelevat. Näin on käynyt planeettamme tunnetun historian ajan. Mistä on kysymys, Geodeettisen laitoksen professori Markku Poutanen?
”Maapallon asentoon avaruudessa, pyörimisakselin paikkaan ja pyörimisnopeuteen vaikuttaa kolme tekijää. Aurinko, kuu ja lisäksi maapallon massan vaihtelut paikasta toiseen.” Haitin ja Tyynenmeren järistysten vaikutus oli niin vähäistä, että muutokset pystytään havaitsemaan vain hyvin tarkoilla mittauksilla, jos niilläkään.
Poutanen havainnollistaa ilmiöitä vertaamalla maapalloa hyrrään. ”Maapallo pyörii ja vaappuu akselinsa ympäri kuten hyrrä. Akselin kaltevuus on noin 23,5 astetta ja sen suunta kiertyy 26 000 vuoden jaksoissa. Ilmiö on nimeltään prekessio, eivätkä maanjäristysten aiheuttamat massamuutokset vaikuta siihen.”
”Sen sijaan Maan massojen liikkeet muuttavat pyörimisakselin paikkaa. Luontainen vuotuinen vaihtelu on 10-15 metriä joka johtuu mm. lumien, sadannan tai ilmanpaineen vuodenaikaisvaihteluista. Myös suurissa maanjäristyksissä siirtyvät massat vaikuttavat pyörimisakselin paikkaan. Esimerkiksi Japanin järistyksen laskettiin siirtäneen pohjoisnapaa muutamia senttejä. Näin pientä siirtymää on lähes mahdoton havaita.”
Entä pyörimisnopeus ja vuorokauden pituus? Nyt voidaan havaintoesimerkkinä käyttää jäätanssijaa piruetteineen.
”Vauhti kiihtyy tai hiljenee esimerkiksi sen mukaan, missä asennossa kädet ovat. Kun kädet ovat linjakkaasti vartalon jatkeena, vauhti kiihtyy. Vuorokauden pituus vaihtelee muutaman millisekunnin vuodessa johtuen massajakautuman vuodenaikaisvaihteluista. Maanjäristysten vaikutus oli vain muutamia mikrosekunteja.”
Lue lisää:
Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Pixmac.fi
