Euroopan energiapolitiikassa yhdentymispaineita

03.11.2011

Euroopan unionin jäsenvaltioiden energiapoliittiset ratkaisut eroavat toisistaan. Saksa on päättänyt sulkea viimeisetkin ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä ja korvata sähkövajeensa uusiutuvalla energialla, mutta Suomessa ydinvoiman osuutta lisätään. Tanska taas on päättänyt rakentaa maailman suurimman tuulivoimapuiston vuoteen 2012 mennessä, kun taas monissa Euroopan maissa uusiutumaton hiili on edelleen tärkeä energianlähde. Maatalouden alalla eurooppalaisessa yhteistyössä ollaan pitkällä, mutta energiapolitiikassa seurataan jälkijunassa. Onko tilanteeseen nähtävissä muutoksia?

”Energiapolitiikka on finanssipolitiikan ohella keskeisimpiä alueita, johon kohdistuu suuria yhdentymispaineita”, kertoo professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Syitä tähän on useita. ”Energiaketjut ovat paljon Euroopan unionin aluetta laajempia, ja kasvava osa vielä pitkään tärkeistä fossiilisista polttoaineista sijaitsee EU:n ulkopuolella.  Energiaresurssien jakeluketjut ovat kalliita, eikä kaikkien valtioiden kannata niitä erikseen itse rakentaa. Muun muassa kuljetuskäytävien sekä teknologia- ja ympäristöpolitiikan osa-alueilla EU-tason koordinaatiolle on kasvavaa tarvetta.”

Energiavarat jakautuvat EU:n sisällä epätasaisesti, mikä korostaa yhteisten energiaresurssien ja sähkönsiirron infrastruktuurin tärkeyttä.

”Historiallisesti Euroopan yhdentyminen on osaltaan vastannut jäsenvaltioiden kutistuvaan rooliin maailmantaloudessa. Yhteistyölle on nyt tilausta, kun myös Aasiassa ja Amerikassa pohditaan energiansaantia. Väitän, että nykyoloissa useimmat EU-jäsenmaat eivät kykene hoitamaan energiapolitiikkaansa itse järkevällä ja kestävällä tavalla. Kärsimme kaikki, jos energia-alan yhteistyötä ei lisätä.”  

EU:lle lisää päätäntävaltaa energiapolitiikassa

Miten yhteistyötä voidaan tiivistää, kun EU-maat tekevät hyvin erilaisia energiapoliittisia ratkaisuja?

”EU:lle pitäisi antaa lisää valtaa päättää suosittavista energiamuodoista, niiden tavoiteltavista osuuksista koko energiapaletissa sekä energian alkuperästä. Nyt jäsenmaat pitävät tiukasti kiinni omasta energiapoliittisesta päätösvallastaan.”

Energiaomavaraisuudessa ei päästä Aallon mukaan pitkälle lähivuosikymmeninä.

”Nykyiseltä noin 50 prosentin tasolta pudottaneen noin kolmanneksen omavaraisuusasteeseen lähivuosikymmeninä. Fossiilisten polttoaineiden tuotanto EU:ssa on laskussa, ja ydinenergian osuutta on Japanin ydinvoimalaonnettomuuden jälkimainingeissa vaikea lisätä. Pääsääntöisesti kotimaista alkuperää olevan uusiutuvan energian osuutta voidaan nostaa, vaikka teknologia vaatiikin muualta tuotuja harvinaisia metalleja.”

Pami Aallon mukaan odotettavissa on pakon edessä tapahtuva hyvin hidas ja tuskallinen yhdentymiskehitys, aivan kuten on käynyt EU:n talous- ja rahoituskriisin hoidossa. Erityisesti kaasun ja sähkön sisämarkkinoita ja infrastruktuuria kehitetään ja sillä saralla edistytään.

”Kohtalonkysymys koko Euroopalle on yhteistyökyky energiapaletista ja energian alkuperästä päätettäessä. Saksan kaltaiset suuret jäsenmaat tulevat pärjäämään kaikissa oloissa, sillä näillä mailla on useita vaihtoehtoja käytettävissään ja ne sijaitsevat energiakuljetusten ja -markkinoiden solmukohdissa.  Myös Tanskan kaltaiset, rohkeita uusia energiapoliittisia valintoja tekevät jäsenvaltiot tulevat pärjäämään.

Aallon johtamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan monitieteisesti energiapolitiikkaa ja energiapolitiikkojen integraatiota määrittäviä keskeisiä instituutioita ja käytäntöjä, joihin lukeutuvat mm. markkinat, suvereniteetti, ympäristönsuojelu, sekä energiaan liittyvät tekniset ja luonnontieteelliset kysymykset.

”Kehitämme teoreettista mallia, jota sovellamme erilaisissa tapaustutkimuksissa, joiden avulla pyritään osoittamaan energiapolitiikan yhdentymisen suurimmat esteet ja mahdollisuudet. Korostamme monitieteisyyttä, sillä jokainen pienikin askel luonnon- ja yhteiskuntatieteiden sekä mm. oikeustieteiden välisen kuilun ylittämiseen energiapolitiikan tutkimuksessa on arvokas.”   

Lue lisää:

Euroopan unionin toiminta - Energia: http://europa.eu/pol/ener/index_fi.htm

Energiapolitiikasta Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Energiapolitiikka

Pami Aalto, Tampereen yliopiston Politiikan tutkimuksen laitos: http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/henkilokunta/aalto.php

Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Tampereen yliopisto ja Pixmac.fi