| Aurinkoenergian hinta laskee ja käyttö yleistyy
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy huomattavasti ja vuonna 2050 aurinkosähkön osuus saattaa olla jo neljännes maapallon kaikesta sähköstä, ennakoi Aalto-yliopiston professori Peter Lund. Aurinkoenergian käytön yleistymisen taustalla on aurinkokennojen hyötysuhteen parantuminen ja niiden hinnan lasku. Lundin tutkimusryhmä kehittää Suomen Akatemian Kestävä energia -tutkimusohjelmassa kolmannen sukupolven aurinkokennoja. Tavoitteena on tuottaa suuren mittakaavan ratkaisuja uusiutuvan energian hyödyntämiselle.
|
|
| Uhkaako Suomea ekologinen kriisi?
(13.03.2013)
Suomi kuuluu joidenkin tilastojen mukaan kestävän kehityksen kärkimaihin. Meillä on runsaat luonnonvarat, vahva talous ja alhainen väestömäärä. Näiden tietojen valossa meillä ei ole huolta. Toisaalta Suomessa kulutetaan paljon energiaa ja materiaalia. Kulutamme myös eniten sähköä kaikista EU-maista. Tutkijan mukaan ekologinen kriisi ei ole meistä kaukana.
|
|
|
Talous ja ympäristö - kriisejä ja hyvinvointia (18.02.2013)
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta tutkii kestävän kehityksen politiikan kognitiivisia ulottuvuuksia. Vaikealta kuulostavaa tutkimusaihetta voidaan avata siten, että luonnonvarojen käytön kestävä kehitys vaatii muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Näitä käyttäytymismuutoksia analysoidaan Hukkisen tutkimusryhmän projekteissa.
|
|
|
Lasten astmariski kaksinkertaistuu kosteus- ja homevauriotaloissa (17.01.2013)
Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevauriotaloissa asuvien astmariski on noin puolitoistakertainen altistumattomiin verrattuna. Erityisesti lasten terveys vaarantuu, sillä kosteus- ja homevauriotaloissa asuvien leikki- ja kouluikäisten lasten astmariski on noin kaksinkertainen.
|
|
|
STK17B - uusi geeni immuunivälitteisten sairauksien taustalla? (27.11.2012)
Professori Riitta Lahesmaan johtamassa tutkimusprojektissa on kartoitettu uusia ihmisen T-solujen kehittymiseen vaikuttavia geenejä. Tavoitteena on selvittää, mitkä geenit vaikuttavat näiden solujen kehittymiseen, sekä liittyykö geenien poikkeava toiminta alttiuteen immuunivälitteisille sairauksille. Yksi ryhmän löytämistä geeneistä oli STK17B, jonka FT Riikka Lund havaitsi toimivan poikkeuksellisesti T-solujen kehittyessä allergisista reaktioista vastaavaksi solualatyypiksi. Löydöksen kannustamana STK17B-geeni valikoitiin jatkotutkimuksiin, ja tähänastiset tulokset ovat lupaavia.
|
|
|
Vuoden 2012 akatemiapalkinnot Anna-Liisa Laineelle ja Mari Sandellille (09.11.2012)
Suomen Akatemia palkitsi perjantaina 9.11.2012 kaksi ansioitunutta tutkijaa Helsingissä. Akatemiapalkinnot myönnettiin akatemiatutkija, dosentti Anna-Liisa Laineelle Helsingin yliopistosta ja akatemiatutkija, dosentti Mari Sandellille Turun yliopistosta.
|
 |
|
Geenitutkimuksella avaimet eturauhassyövän mysteereihin (09.11.2012)
Eturauhassyöpä on hyvin monisäikeinen sairaus. Toisinaan tappava, ja toisinaan mies voi elää syövän kanssa vuosikausia ja lopulta kuolla täysin toiseen sairauteen. Tutkijat Tampereella haluavat selvittää mihin eturauhassyövän monimuotoisuus perustuu.
|
|
|
Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola: Useita mahdollisia syitä Suomen YK-turvallisuusneuvostotappioon (26.10.2012)
Suomea ei valittu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäsenmaaksi YK:n yleiskokouksen äänestyksessä. Länsimaista valituiksi tulivat Australia ja Luxemburg. Miksi Suomi jäi ulos? Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola pitää tärkeänä, että tappion syyt tutkitaan tarkoin, niistä keskustellaan ja ennen kaikkea otetaan opiksi.
|
|
|
Tarkempaa tietoa työtehoa alentavista sairauksista (24.10.2012)
Pitkäkestoiset alaselkäkivut, psoriasis ja nivelreuma voivat aiheuttaa monenlaista haittaa työssä: sairauspoissaolot lisääntyvät, sairaana työskentely yleistyy, työteho laskee ja ennenaikaisen eläköitymisen riski kasvaa. Potilaita voidaan auttaa pysymään pitempään työkykyisinä kun työtä haittaavista tekijöistä tiedetään tarkemmin.
|
 |
|
Palanen saamelaisten historiaa on valmiina (15.10.2012)
Veli-Pekka Lehtolan teos Saamelaiset suomalaiset–kohtaamisia 1896-1953 on ensimmäinen yleisesitys saamelaisten historiasta Suomessa 1900-luvulla. Giellagas-instituutin professori kirjoittaa tavallisista ihmisistä. Millainen oli yksittäisten virkamiesten vaikutus ihmisten elämään yli puolen vuosisadan aikana? kuinka saamelaiset rakensivat suhteitaan suomalaisiin? Oliko Suomessa kolonialismia ja miten se ilmeni?
|
 |
|
Mielekkäitä älykkäitä palveluja vanhuksille (24.09.2012)
Huolestuttavien väestökehitysennusteiden mukaan muistihäiriöistä kärsivät vanhukset täyttävät kaikki nykyiset sairaalat ja hoitolaitokset vuoteen 2040 mennessä. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa etsitään uusia teknologisia ratkaisuja siihen, miten vanhukset voisivat pärjätä pitempään kotonaan laitoshoidon sijaan.
|
|
|
Pikaruoka uhkaa köyhdyttää eurooppalaisia ruokapöytiä (21.08.2012)
Lihavuus yleistyy huolestuttavasti Euroopassa, totesi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Euroscience Open Forum (ESOF) -tiedetapahtumassa Dublinissa. Suomalaisista miehistä noin 60 prosenttia ja naisista noin puolet kantaa liikakiloja kehossaan.
|
 |
|
Taide on bisnestä globalisaation aikakaudella (09.07.2012)
”Taiteen kenttä on mullistuksessa”, kertoo taidefilosofian ja kuvataiteiden tutkija Anita Seppä, joka tutki kolmivuotisessa Suomen Akatemian tutkijatohtorin projektissaan taiteen yhteiskunnallista merkitystä globalisaation aikakaudella.
|
 |
Aiemmin julkaistut jutut |
|
