Tutkijat menevät vallan iholle

Hallitsevatko samojen sukujen jäsenet meitä vuosisadasta toiseen vai onko yhteiskunnan yläkerrokseen aina päässyt kuka tahansa omilla ansioillaan – ja millaisilla? Kun sukelletaan vuosisatoja kattavaan henkilöaineistoon, päästään aivan vallan iholle.

Valtarakenteiden pysyvyys Suomessa (1660-2005) on Suomen Akatemian tutkimusohjelma, jossa Suomen vallanpitäjiä tarkastellaan taloustieteen ja historian näkökulmista. Taloustieteellisen luotauksen tekee kauppatieteiden tohtori Olli-Pekka Ruuskanen. Historiallisesta lähestymistavasta vastaa filosofian maisteri Alex Snellman. Hanketta johtaa valtiotieteiden tohtori Mika Widgren. 

Olli-Pekka Ruuskanen tutkii Kuka kukin on? -kirjasarjassa esiteltyjen vaikutusvaltaisten suomalaisten taustatekijöitä ja keskinäisiä suhteita. Yhteiskunnan, talouselämän, tieteen ja taiteen vaikuttajia esittelevä teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja on jatkunut samansisältöisenä tähän päivään saakka.

"21 000 nimeä melkein sadan vuoden ajalta on poikkeuksellisen laaja aineisto historiantutkimuksessa", Olli-Pekka Ruuskanen innostuu. "Yleensä historia kuvailee olosuhteita yksittäisten henkilöiden kautta. Laajasta henkilöaineistosta saamme tilastollisen analyysin, joka paljastaa mahdollisia säännönmukaisuuksia."

Monitieteisyydellä uusia ajatuksia

Valta-ohjelma mahdollistaa Ruuskaselle mielenkiintoisen työympäristön, joka on kaukana mielikuvien yksin nyhertävästä tilastonikkarista. Hanke kerää saman pöydän ääreen tutkijoita, joiden menetelmät eivät arkitieteessä muuten välttämättä kohtaisi.

"Valtaa voidaan tarkastella niin monesta vinkkelistä. Kun eri tieteiden osaajat ohjelman eri projekteista keskustelevat, päästään parhaassa tapauksessa mielenkiintoisiin poikkitieteellisiin tuloksiin."

Historia nivoutuu nykypäivään

Ruuskanen ruotii taloustieteen välineillä valta-asemien pysyvyyttä ennen ja nyt. Filosofian maisteri Alex Snellman tuo mukaan parinsadan vuoden ajalta aatelissukujen sukupuut ja historian tutkimuksen keinot. Kansainvälisellä yhteistyöllä päästään käsiksi Ruotsin ritarihuoneen tietoihin. Rinnalla pyöritetään 1800-luvulta lähtien taloustilastoja, kuten koulutustasoa ja työttömyyslukuja.

Koska aineisto yltää nykypäivään, Ruuskanen pystyy esittämään aineistolle sekä demokratian kehittymistä että sen nykytilaa heijastavia kysymyksiä monelta eri kantilta:

"Kuinka todennäköistä on, että kirjaan valitun henkilön lapsi tai lapsenlapsi päätyy vaikuttajaksi? Millaista liikkuvuutta on eri valtasektorien välillä eli varttuuko poliitikon lapsesta herkemmin talouselämän vaikuttaja kuin boheemi taiteilija? Mikä merkitys oli ylioppilastutkinnolla valtaan pääsyssä vuosisadan alussa ja viime vuosina?", hän pöyrittelee.

"On mielenkiintoista nähdä, miten Suomen irtautuminen Ruotsista 1809 ja 60-luvulla valtaan nousseet suuret ikäluokat vaikuttivat sukujen menestymiseen", Ruuskanen antaa esimerkin historiallisesta perspektiivistä.

Tulevien tutkijoiden haasteeksi hän jättää vastaavat vallan muutosilmiöt niin sanotun EU-eliitin kokoonpanossa, sillä aineisto vain raapaisee tätä yhteiskunnan murrosta.

Sukusaagan ennuste?

Suomessa on kahdenlaista käsitystä vallan jakautumisesta. Toisaalta yhteiskuntaa pidetään avoimena ja koulutusta väylänä menestykseen omien saavutusten mukaisesti. Toisaalta varsinkin politiikassa nähdään, että omat suosivat omiaan. Ruuskasen ennakkoarvion Suomessa ei ole ainakaan enää sukujen valtaa.

"Vuosisadan alussa valtaporukka oli arvatenkin nykyistä pienempi. Mutta koko aineistostani vain parituhatta nimeä eli noin kymmenen prosenttia muodostaa vanhempi–lapsi-pareja."

Kolme sukupolvea kattavista valtakaarista löytyy vain noin sata esimerkkiä.

"Tämän aineiston valossa näyttäisi siltä, että valta vaihtuu Suomessa melko hyvin", Ruuskanen päättelee. "Jokaisessa kirjassa noin neljännes nimistä on uusia. He edustavat tuoreita tekijöitä vallan pelikentällä."

Ensimmäisiä varsinaisia tutkimustuloksia voidaan odottaa vuoden 2008 lopulla. Tutkimushankkeen eri osat valmistuvat vuoden 2009 loppuun mennessä.

Teksti: Nina Mäki-Kihniä
Kuva: Futureimagebank