Suurpetopolitiikan uudet kujeet – opetetaan susia käyttäytymään kunnolla

6.8.2012

Susi synnyttää pelkoja, ristiriitoja ja lakipykäliä. Ääriäänet ovat kärkeviä. Suden puolustajia haukutaan bulevardivihreiksi tai susipulliaisiksi, jotka vastakannan mukaan sanomisillaan todistavat vain vieraantuneisuutensa arjesta. Suden pyytäjät puolestaan eivät kuulemma kunnioita elämää tai luonnon monimuotoisuutta. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että lasten koulutie pitää turvata tai tuotantoeläimet säästää susien suusta. Suden rooli halutaan nyt nostaa uudella tavalla esille.

Suden kuuluu pelätä ihmistä

Susi on yksi konfliktin osapuolista. Sitä voi opettaa käyttäytymään ja sopeuttaa elämään ihmisen kanssa. Miten tämä onnistuu Juha Hiedanpää? ”Vaikuttamalla suden ympäristöön ja sitä kautta sen elintapoihin. Käynnissä olevalla hankkeella pyritään kaivamaan esille ihmisten arjesta toimivia keinoja. Luontoa harrastavien välinen yhteistyö voi olla yksi tie paikallisiin ratkaisuihin. Ihmisen täytyy pysyä aidosti laumalle pelottavana ja suden karttaa ihmistä. Sutta ei pidä opettaa huonoille tavoille niin, että se vierailee pihoilla. Tämä onnistuu esimerkiksi siten, että kotieläimet suojataan hyvin ja pidetään riistapellot ja ruokintapaikat riittävän kaukana asutuksesta.” Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä? Hiedanpää nostaa esimerkiksi erään paikallisen esittämän ehdotuksen.

”Susilauma ajetaan mottiin isolla väellä ja lippusiimoilla. Sudet pelästyvät kunnolla, mutta niitä ei vahingoiteta. Laumasta poistetaan pyyntilupaehdon mukainen yksilö, se, jolla on kaikkein huonoimmat tavat. Tapahtuma tartuttaa pelkoa muihin susiin. Sudet voidaan samalla pannoittaa tuottamaan tutkimustietoa. Tällä tavalla tehdään arvokasta yhteistyötä ja ratkotaan monta ongelmaa kerralla. Metsästäjät saavat jahdin, susi säilyttää ihmisarkuutensa ja tutkimus saa arvokasta tietoa susien liikkeistä ja elintavoista.”

Jopa joka neljäs on nähnyt suden

Susi kuuluu luontoon, mutta se ei saisi näyttäytyä. Milloin se näyttäytyy liikaa? ”Suden reviiri on suuri, Varsinais-Suomessa jopa 2000 neliökilometriä. Se osuu siis väistämättä jossakin kohtaa ihmisen tielle. Turun Sanomien tammikuussa 2012 teettämän kyselyn mukaan jopa joka neljäs Varsinais-Suomen susireviirin asukkaista on nähnyt suden. Luku on epäilyttävän korkea. Edes kaikki susiharrastajatkaan eivät näe susia, vaikka etsiskelevät niitä aktiivisesti.” Susi pelkää ja väistää ihmistä. Suurin osa susihavainnoista osoittautuu todellisuudessa esimerkiksi koiriksi tai metsäkauriiksi.

Kansanliike lasten puolesta

Ihmisiä turhauttaa direktiivivetoinen EU-politiikka ja kansallinen luonnonsuojelupolitiikka. Tämä näkyy Varsinais-Suomessa esimerkiksi niin, että alueella on noussut suoranainen kansanliike. Kolmetoista vanhempainyhdistystä järjestäytyi ja vaati hallinnolta toimia lasten arjen ja koulutien turvaamiseksi. Tämä on suomalaisittain ajateltuna ainutlaatuista kansalaisaktiivisuutta ja -osallistumista.

Lakipykälillä voi olla yllätyksellisiä vaikutuksia, jopa päinvastaisia kuin niillä toivottiin olevan. ”Suomi on tiukentanut lainsäädäntöä susia suojellakseen. Viimeksi lakiin kirjattiin törkeä metsästysrikos ja suden nimellisarvoa on nostettu. Susikantaa haluttiin vahvistaa, mutta näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.” Miksi näin? Ongelmavyyhdin takana voi Hiedanpään mukaan olla se, että näillä lakipykälillä ei pystytty vaikuttamaan niihin huoliin, joita lainkuuliaiset kansalaiset tuntevat. Suden läsnäolo vaikuttaa monella tavalla ihmisten arkeen. Joitakuita tilanne häiritsee – ahdistaa ja kiukuttaa, pistää vihaksi. Hallinnon huomio on kohdistunut suden kannalta huonotapaisiin ihmisiin. Paikallisyhteisöissä tämä voi aiheuttaa turhautumista ja jännitteitä, joiden seuraamukset eivät ole sudelle suotuisia.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kerätä tietoa, kartoittaa ihmisten kokemuksia ja tunteita sekä etsiä käytännön arjesta syntyviä paikallisia ratkaisuja. Susi kuuluu Suomen luontoon. Ihminenkin kuuluu sinne. Kuinka ne opetetaan elämään rinnakkain? Akatemiarahoitteinen hanke kertoo vastauksia viimeistään 2015.

Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Juha Hiedanpää