Suomen kieli, valtakieli, maailman suurimpia

12.12.2012

Suomen kieli kuuluu maailman suurimpiin kieliin. Sillä on niin paljon puhujia, että 98%  maailman 7000 kielestä jää sen varjoon. Internetin ihmeellisessä maailmassa suomi on 30 suurimman kielen joukossa. Miksi  täällä siis touhotetaan siitä, että suomi kuihtuu ja kuolee? Millaisia ovat oikeasti uhanalaiset kielet? Kielentutkija Ante Aikio jakaa kaksikielisen tutkijan ajatuksia aiheesta.

Aikio tutkii parhaillaan Seppo Kittilän johtamassa projektissa suomalais-ugrilaisten kielten kehitystä sekä pohjoissaamen kielioppia.  Tarkemmin sanottuna sijataivutusjärjestelmiä ja R-argumenttien merkintää.

Kielikysymykset nousevat ajoittain viedäkseen suuren osan julkisesta tilasta ja keskustelusta. Pakkoruotsi ja palvelut, venäjän hyödyt, saamelaisten kielelliset oikeudet. Ja suomen kieli?  Sehän kuolee, kuihtuu ja häviää. Englanti valloittaa maan. Kohta Agricolan perinnöstä ei ole jäljellä mitään tolkullista. Nuorisokin opettelee pelkkää hymiöiden kirjoittamista kännykällä.

Myyttistä puhetta mielikuvien luomiseksi

”Aivan yksiselitteisesti voidaan todeta, ettei suomi ole kuoleva kieli, se ei ole häviämässä mihinkään, eikä edes uhanalainen.” No miten niin, onhan kielialueemme maailman pienimpiä? Tämäkin on suurta harhaa, naureskelee Aikio.

Oikeasti suomi, kuten muutkin kansallisvaltioiden kielet, on hyvin vahva. Suomi kuuluu maailman puhutuimpien kielten joukkoon – 98 % maailman 7000 kielestä on puhujamäärältään suomea pienempiä. Suomi on tilaston 124. suurin. Kun mennään tarkastelemaan internettiä, suomi on 30 suurimman kielen joukossa.

”Suomi on yksi internetin valtakielistä, mitä vaan löytyy suomeksi”, Aikio selittää. Mistä tämä rummuttaminen kielen uhanalaisuudesta oikein sikiää? Aikio näkee sen pääosin reaktiona aivan muihin asioihin kuin kieleen. Suomessa on pitkät perinteet hokemalla, jonka mukaan olemme vain pieni kansa suurempien puristuksessa. Marginaaliasema kansainvälisessä politiikassa tuottaa vetoavaa puhetta, joka kytkeytyy kieleen. Myyttistä puhetta, jolla luodaan kansallisia mielikuvia.

”Analogia löytyy Pohjois-Amerikasta. Siellä on alettu huolestua siitä, että englanti syrjäytyy hiljalleen etenkin espanjan vallatessa mantereen. Tällaisen ajattelun järjenvastaisuus on helppo nähdä täältä kaukaa.” Ja sen selityksiä voi hakea vaikka nationalismista.

Vahvat, uhanalaiset, kuolevat kielet

Kielet voivat olla uhanalaisia kahdella tavalla. Joko niiden puhujat häviävät ja koko kansa kuolee. Tai sitten kielen puhujat vaihtavat kielen toiseksi. Kielten uhanalaisuutta voidaan luokitella erilaisiin kategorioihin. Suomi, kuten monien muidenkin kansallisvaltioiden kielet, kuuluu luokkaan, johon ei kohdistu mitään tunnettuja uhkia. Eri asteisesti uhanalaisia kieliä riittää moneen ryhmään. Jonon hännillä ovat kielet, jotka ovat vääjäämättä kuolemassa viimeisten puhujiensa myötä.

”Kieli kuolee, jos lapset eivät omaksu sitä puhekielekseen. Sellaisten kielten pelastaminen on erittäin vaikeaa. Pohjois-, inarin- ja koltansaamen, romanikielen, karjalan tulevaisuus on vaarassa.   Suomi on uhka kaikille vähemmistökielille –tappajakieli jos kielikysymyksiä katsotaan maamme rajojen sisäpuolella.” Aikion mielestä väite siitä, että juuri suomi on uhattuna kääntää päälaelleen koko kielellisen todellisuuden maassamme.   

Latina ja sumeri historiallisesti tärkeitä

Historiallisesti tärkeiden kielten kategoria voidaan määritellä vielä erikseen. Esimerkiksi latina kuuluu niihin. Siitä saatetaan puhua myös kuolleena kielenä.

”Latina ei missään tapauksessa ole kuollut kieli. Se on muuttunut aikojen kuluessa, mutta se jatkaa elämäänsä romaanisissa kielissä, jotka ovat kaikki latinan eri tavoin muuttuneita versioita.” Muinaisten sivilisaatioiden kielet voivat sen sijaan olla kuolleita ja siitä huolimatta historiallisesti merkittäviä.

”Esimerkiksi sumeri katosi maailmasta kielikuoleman kautta, sitä lakattiin puhumasta.” Kuitenkin sen merkitys sivistyksen ja kulttuurin kehitykselle oli matkan varrella mittava.  Sumerit kehittivät kirjoitustaidon lähes 5000 vuotta sitten, kirjasivat maailman ensimmäiset tunnetut tarut maailman luomisesta, vedenpaisumuksesta ja voittamattomista sankareista. Kertomukset elävät edelleen, mutta niiden kieli on toinen.

Kaksikielinen koti ja vahva kielen kulttuuri

Ante Aikion lapsuudenkoti antoi valmiudet kielentutkijan tielle. Isä Samuli Aikio työskenteli saamen kielen erikoistutkijana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Äiti toimi englannin ja ruotsin opettajana ja toimitti muun muassa suomen kielen sivistyssanakirjan. Velipoika Aslak opiskeli ja opetti antaumuksella humanistisia tieteitä ja vaikutti kulttuurin monella kulmalla.

”Katselen kysymystä suomen kielen asemasta kaksikielisenä.  Suomi ja saame ovat kotikieliäni. Lisäksi näen kielten kentän kokonaisuutena kielentutkijan kammiosta. Täytyy sanoa, että näistä näkökulmista en jaksa olla kovin huolissani juuri suomen kielestä ja sen kohtalosta”, Ante naureskelee. 

Aikio toivookin, että kielikeskusteluissa tunnustetaan todellisuus ja ollaan realisteja. Uhkakuvien maalailu suomen ympärille on tutkijan mielestä impressionistista eikä liity todelliseen maailmaan.

Lue lisää:

UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger

http://www.ethnologue.com/

Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Marja Nousiainen (Aikion kuva) ja Pixmac.fi