Geenitutkimuksella avaimet eturauhassyövän mysteereihin

09.11.2012

Eturauhassyöpä on hyvin monisäikeinen sairaus. Toisinaan tappava, ja toisinaan mies voi elää syövän kanssa vuosikausia ja lopulta kuolla täysin toiseen sairauteen. Tutkijat Tampereella haluavat selvittää mihin eturauhassyövän monimuotoisuus perustuu.

Professori Tapio Visakorpi Tampereen yliopiston Biolääketieteellisen teknologian yksiköstä tutkii geneettisiä muutoksia eturauhassyövässä. Aloittaessaan tutkimuksen parikymmentä vuotta sitten Visakorpi oli tämän aiheen tutkijana pioneeri Tampereen yliopistossa. Paljolti Visakorven vaikutuksesta Tampere on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä eturauhassyöpätutkimuksen keskuksista Suomessa.

Eturauhassyövän hoito on ollut viime aikoina kovasti tapetilla mediassa. Mielipiteitä riittää mahdollisten seulontatutkimusten eduista ja haitoista. Ja siitä, onko varhaisen vaiheen eturauhassyöpä hyvä hoitaa pois vai ei? Syy eriäviin mielipiteisiin piilee siinä, että eturauhassyöpä on hyvin heterogeeninen sairaus. Professori Visakorpi kertoo, että yli puolella 70-vuotta täyttäneistä miehistä eturauhasesta löytyy syöpään viittaavia solumuutoksia. Kuitenkin vain osalle heistä kehittyy kliininen syöpä. Toki aggressiivinen eturauhassyöpä on hyvin vakava sairaus ja aiheuttaa toiseksi eniten miesten syöpäkuolemista.

Jos yli 50-vuotiaan miehen veressä havaitaan nousua PSA-merkkiaineen tasossa ja eturauhasen neulanäytteestä löytyy syöpään viittaavia solumuutoksia, on silti mahdoton tietää, kehittyykö kyseiselle miehelle kliinisesti merkittävä syöpä vai ei. Tähän miljoonan dollarin kysymykseen professori Visakorpi ryhmineen haluaisi saada vastauksen.

"Meillä on käytössämme biopankki, joka sisältää 20 vuoden aikana kerättyjä kudosnäytteitä varhaisen vaiheen eturauhassyövistä. Teemme näytteistä koko genomin kattavia DNA- ja RNA-analyysejä. Näin saamme selville mahdolliset geenimuutokset. Yksi pitkän tähtäimen tavoitteistamme on löytää genomitutkimuksella biomarkkereita, joiden avulla hyvän- ja pahanlaatuiset eturauhaskasvaimet voitaisiin erottaa toisistaan."

Joistakin syöpätyypeistä, esimerkiksi rintasyövästä, tunnetaan aggressiiviseen syöpään johtava geenimutaatio. Eturauhassyövästä sellaista tiettyä geeniä ei ole tiedossa. Muutama vuosi sitten Visakorpi ja professori G. Steven Bova Baltimoren Johns Hopkins yliopistosta osoittivatkin, että eturauhasessa voi syntyä varhaisia solumuutoksia useampien muuttuneiden geenien vaikutuksesta. Pitkälle edenneen eturauhassyövän etäpesäkkeet ovat kaikki kuitenkin peräisin samaa geenimutaatiota kantaneesta solusta.

Tapio Visakorpi

Steven Bova

Nyt Visakorpi ja Bova ovat jälleen aloittamassa yhteistyötä. Professori Bova nimitettiin Suomen Akatemian rahoittamaan FiDiPro-ohjelmaan (Finnish Distinguished Professor) tutkimusprofessoriksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.

Steven Bova on myöskin pitkänlinjan eturauhassyöpätutkija. Hänen hallussaan on harvinaislaatuinen ja arvokas kudosnäytekokoelma. Sen tutkiminen yhdessä Visakorven varhaisen vaiheen eturauhassyöpänäytteiden kanssa tulee tuottamaan merkittävää uutta informaatiota eturauhassyövän diagnostiikkaan ja hoitoon.

Professori Bovan aineisto koostuu näytteistä, jotka edustavat pitkälle edennyttä eturauhassyöpää. Näytteet ovat ruumiinavausnäytteitä potilaista, jotka ovat kuolleet tähän sairauteen. Visakorven ja Bovan kudosnäytteiden vertailu keskenään tulee antamaan kokonaiskuvan solumuutoksista, joita eturauhassyövän kehityskaareen sisältyy.

Professori Bova haluaa ottaa projektissa henkilökohtaisen lääketieteen näkökulman. Yksilöidyt hoitomuodothan tulevat tulevaisuudessa yleistymään siitä syystä, että potilaiden hoitovasteet ovat hyvin vaihtelevia, ja vain osa esimerkiksi syöpäpotilaista hyötyy nykyisistä hoidoista. Siksi geenitieto antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet kehittää hoitoja.

"Olemme kuin arkeologisten kaivausten äärellä. Vaikka näytteemme ovat jo 20 vuotta vanhoja, nykyisillä menetelmillä niistä saa aivan uutta tietoa ulos. Tämä on pitkän linjan tutkimusta. Pelkkä genomitieto ei vielä tuo meille henkilökohtaista lääketiedettä, vaikka se siihen pohjautuukin. Voi mennä 100 vuotta ennen kuin tiedämme kaikki syöpien salaisuudet. Mutta nyt ainakin valmiudet niiden selvittämiseen ovat hyvät", Bova sanoo.

Uuden projektin sekvenssianalyysien ensimmäiset tulokset on jo saatu. Vertaileva tutkimus eturauhassyövän varhaisvaiheiden ja pitkälle edenneiden etäpesäkkeiden välillä osoittaa eroavaisuuksia. Tämähän on juuri koko projektin yksi päätavoitteista: Kuinka erottaa tappava ja ei-tappava eturauhassyöpätyyppi toisistaan?


Teksti: Katri Pajusola
Kuvat: Katri Pajusola ja Pixmac.fi