|
Lämpenevät vedet vetävät ahvenkaloja pohjoiseen (07.05.2013)
”Ahven, kiiski, särki ja säynävä valloittavat ilmaston lämpenemisen myötä yhä pohjoisempia vesistöjä”, kertoo tutkija Kimmo Kahilainen Helsingin yliopistosta. Kahilainen ryhmineen tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten järvien kalastoon ja niiden elinympäristöön. Tutkimushanke on osa Suomen Akatemian ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hallintaa käsittelevää tutkimusohjelmaa.
|
 |
|
Koulutus ja kukoistava talous vauhdittavat alueiden innovaatiokykyä (15.04.2013)
Koulutus on avainasemassa pohdittaessa eri alueiden innovaatiokykyä, kertoo talousmaantieteen professori Tommi Inkinen Helsingin yliopistosta. Inkinen on tutkimusryhmineen selvittänyt Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa innovatiivisen kilpailukyvyn maantiedettä.
|
 |
|
Suomalaisen työelämän murros vaikuttaa palkitsemiseen ja työn organisointiin (25.02.2013)
Suomalainen työelämä on ollut voimakkaassa murroksessa, kertoo professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta. Kalmin johtama tutkimusryhmä on selvittänyt Suomen Akatemian rahoituksella palkitsemisen ja työn organisoinnin uusia muotoja.
|
 |
|
Terveysvaikutteinen ruoka – onko sitä? (29.01.2013)
Mitä on terveysvaikutteinen ruoka? Mistä kuluttaja sitä löytää? Voiko terveysruuan mainontaan luottaa? Tänä päivänä ruuan hankkiminen voi olla haasteellista. Ruokakaupoissa kyllä valinnanvaraa riittää, ihan liikaakin. Valinnan vaikeutta lisää vielä se, että kuluttajan pitäisi osata ostaa niitä oikeita tuotteita, siis terveellistä ruokaa.
|
 |
|
Globalisaatio jouduttaa ammattirakenteen muutosta (08.01.2013)
Yritysten tuotannon ulkoistaminen halvemman työvoiman maihin vaikuttaa eniten keskitason työtehtäviin, kertoo erikoistutkija Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Teollistuneissa maissa on käynnissä ammattirakenteen muutos, joka johtaa joidenkin ammattiryhmien kysynnän kasvuun ja toisten vähenemiseen.
|
 |
|
Suomen kieli, valtakieli, maailman suurimpia (12.12.2012)
Suomen kieli kuuluu maailman suurimpiin kieliin. Sillä on niin paljon puhujia, että 98% maailman 7000 kielestä jää sen varjoon. Internetin ihmeellisessä maailmassa suomi on 30 suurimman kielen joukossa. Miksi täällä siis touhotetaan siitä, että suomi kuihtuu ja kuolee? Millaisia ovat oikeasti uhanalaiset kielet? Kielentutkija Ante Aikio jakaa kaksikielisen tutkijan ajatuksia aiheesta.
|
|
|
Geenitutkimuksella avaimet eturauhassyövän mysteereihin (09.11.2012)
Eturauhassyöpä on hyvin monisäikeinen sairaus. Toisinaan tappava, ja toisinaan mies voi elää syövän kanssa vuosikausia ja lopulta kuolla täysin toiseen sairauteen. Tutkijat Tampereella haluavat selvittää mihin eturauhassyövän monimuotoisuus perustuu.
|
|
|
Palanen saamelaisten historiaa on valmiina (15.10.2012)
Veli-Pekka Lehtolan teos Saamelaiset suomalaiset–kohtaamisia 1896-1953 on ensimmäinen yleisesitys saamelaisten historiasta Suomessa 1900-luvulla. Giellagas-instituutin professori kirjoittaa tavallisista ihmisistä. Millainen oli yksittäisten virkamiesten vaikutus ihmisten elämään yli puolen vuosisadan aikana? kuinka saamelaiset rakensivat suhteitaan suomalaisiin? Oliko Suomessa kolonialismia ja miten se ilmeni?
|
 |
|
Mielekkäitä älykkäitä palveluja vanhuksille (24.09.2012)
Huolestuttavien väestökehitysennusteiden mukaan muistihäiriöistä kärsivät vanhukset täyttävät kaikki nykyiset sairaalat ja hoitolaitokset vuoteen 2040 mennessä. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa etsitään uusia teknologisia ratkaisuja siihen, miten vanhukset voisivat pärjätä pitempään kotonaan laitoshoidon sijaan.
|
|
|
Työhön iloa ja imua (03.09.2012)
Kesälomasta on muisto vain jäljellä. Sähköposti ja syksyn kalenteri pullistuvat jo erilaisista kokouksista, tehtävistä ja määräajoista. Miten kaiken kiireen ja vaatimusten keskellä voi kokea työssään iloa?
|
 |
|
Suurpetopolitiikan uudet kujeet – opetetaan susia käyttäytymään kunnolla (06.08.2012)
Susi synnyttää pelkoja, ristiriitoja ja lakipykäliä. Ääriäänet ovat kärkeviä. Suden puolustajia haukutaan bulevardivihreiksi tai susipulliaisiksi, jotka vastakannan mukaan sanomisillaan todistavat vain vieraantuneisuutensa arjesta. Suden pyytäjät puolestaan eivät kuulemma kunnioita elämää tai luonnon monimuotoisuutta. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että lasten koulutie pitää turvata tai tuotantoeläimet säästää susien suusta. Suden rooli halutaan nyt nostaa uudella tavalla esille.
|
 |
