Vantaalla keskusteltiin vallasta ja energiasta

23.06.2008

Suomen Akatemian VALTA, Kestävä Energia ja KETJU -tutkimusohjelmat järjestivät ”Valta ja energia” –seminaarin Sokos Hotelli Vantaassa, Tikkurilassa 17.-18.6.2008. Seminaarin alustajat pyrkivät avaamaan isoja ja haasteellisia kysymyksiä muun muassa energian riittävyydestä ja tulevaisuuden energian tuotantotavoista.

Riittääkö Suomessa puuta teollisuuden tarpeisiin?

Tutkija Julian Lin Joensuun yliopistosta nosti esiin haasteita koskien puuraaka-aineen riittävyyttä Suomessa. Venäjän suunnittelema puutullien tason huomattava korotus vuoden 2009 alusta vähentää koivupuun saatavuutta Suomen metsäteollisuuden tarpeisiin. Koivupuukuitu ei ole helposti korvattavissa suomalaisella puulla, sillä suomalainen metsä on havupuuvaltaista. Toinen haasteista on se, että suomalaiset metsänomistajat odottavat puun hinnannousua vuoden 2009 aikana. Suomalaiset metsätilat ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä ja metsänomistajat suosivat ekologisia metsänhoitomenetelmiä avohakkuiden sijaan.  Suomalaisen metsän ikärakenne on myös yhä nuorempi, minkä johdosta tukkipuun saatavuus sahateollisuuden tarpeisiin hankaloituu. Suomessa metsä kasvaa tukkipuuksi noin 70 vuoden aikana. Avohakkuiden lisääminen edellyttäisi myös hakkuu- ja kuljetuskapasiteetin lisäämistä. Lin korosti, että uusien metsänhoitomenetelmien kehittäminen ja saha- ja selluteollisuuden tuotekehitys ovat avainasemassa suomalaisen metsäelinkeinon tulevaisuutta turvattaessa.
Suomen Akatemian Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU 2006-2010) -tutkimusohjelmasta lisätietoja on saatavissa osoitteesta: http://www.aka.fi/ketju

Julian Lin työskentelee KETJU -tutkimusohjelmaan kuuluvassa SUSWOOD -projektissa, johon voi tutustua osoitteessa: http://www.it.abo.fi/suswood/

Luonnonvarojen kiertokulku – kierrätämmekö me tarpeeksi?

Euroopan unioni pyrkii yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa parantamaan ekotehokkuutta. Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että tuotetaan enemmän tavaroita ja palveluja samalla kun tuotetaan vähemmän päästöjä ja saasteita.  Ekotehokkaan tuotannollisen toiminnan periaatteiden mukaan tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa käytettävien materiaalien määrää vähennetään, tuotannossa tarvittavan energian määrää ja myrkyllisten aineiden käyttöä vähennetään, tuotteiden kierrätettävyyttä parannetaan ja uusioraaka-aineiden käyttöä lisätään. Tuotteiden kestävyys on myös tärkeä ekotehokkaan tuotannon osa-alue.

Teknillisen korkeakoulun professorin Kari Heiskasen mukaan raaka-aineiden käyttö ja päästöt tuoteyksikköä kohden laskee uusien innovaatioiden ansiosta, mutta toisaalta raaka-aineiden kokonaiskulutus kasvaa tuotantomäärien kasvaessa voimakkaasti. Esimerkkeinä kasvavasta raaka-aineiden käytöstä Heiskanen mainitsi kuparin ja alumiinin kulutuksen kasvun. Jos kuparin kulutus kasvaa Kiinassa ja Intiassa nykyisestä noin neljästä kilosta kymmeneen kiloon henkeä kohti, niin se lisää maailman kuparin tarvetta nykyisestä noin 16,5 miljoonasta tonnista yli kaksinkertaiseksi vuosiin 2020–2030 mennessä. Kuparia ei kyseisen kaltaisella kulutuksen kasvuvauhdilla pitkään riitä. Sama koskee myös alumiinia. Kun kuparia kierrätetään primäärituotantoon verrattuna noin 12 % ja rautaa noin 30 %, niin alumiinin kierrätysprosentti on vain 10. Heiskasen mukaan tilanne on huolestuttava, sillä kulutuksen eksponentiaalinen kasvu ei pysty jatkumaan kovin kauan. Kierrätystä olisi lisättävä ja toisaalta primäärituotantoa vähennettävä.  Kuluttajan kannalta tilanne käy jatkossa hankalaksi esimerkiksi autojen tuotannon huomattavan kallistumisen myötä.

Suomen Akatemian Kestävä Energia (SusEn) -tutkimusohjelmaan voi tutustua osoitteessa: http://www.aka.fi/energia

Uusista kasveista lisää energiaa

Dosentti Fred Stoddard Helsingin yliopistosta esitteli uusia mahdollisuuksia kasvipohjaiseen energiantuotantoon. Hänen mukaansa kasveissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Sadonkorjuujätteen ja puuteollisuuden jätteen käyttöä voisi tehostaa, kuten myös maan käyttöä. Nopeasti kasvavia kasveja, kuten pajua, poppelia ja haapaa voisi hyödyntää nykyistä enemmän energiantuotannossa.  Myös palkokasvien viljely yhdessä esimerkiksi ruokohelpin kanssa voisi tuottaa hyviä tuloksia. Muita energiantuotannon kannalta tuottoisia viljelykasveja voisivat olla muun muassa ahdekaunokki, maissi, sorghum, hirssi, hamppu, sokerijuuri, härkäpapu, maa-artisokka, elefanttiheinä ja jättiruoko.  Esimerkiksi jättiruoko on monivuotinen kasvi, joka voi tuottaa jopa 40 tonnia raaka-ainetta hehtaaria kohden. Stoddardin mukaan kaikkea energiantuotantoa ei kuitenkaan voi laskea kasvien varaan. Hänen mukaansa käyttämätöntä tai alikäytettyä maanviljelysmaata voisi hyödyntää energiantuotannossa tehokkaammin. Arviolta 25 % suomalaisesta maanviljelysmaasta voisi olla hyödynnettävissä monipuoliseen energiantuotantokasvien viljelyyn.

Fred Stoddard työskentelee Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelman alaisessa Helsingin yliopiston hankkeessa: Bioenergian tuotantoketju energiakasvien kasvattamisesta energiapolitiikan kysymyksiin (BEET).

Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Elina Sarro ja Futureimagebank