Geeniterapia syöpätautien hoidossa -tulevaisuutta vai nykyaikaa?
20.02.2012
Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Liikanen vieraili Luostarivuoren lukiossa perjantaina 27.1 aamupäivällä kertomassa geeniterapian mahdollisuuksista syöpätautien hoidossa.
Liikanen aloitti kertomalla geeniterapiasta yleisesti. Geenit, joita ihmisellä on noin 30 000 kappaletta, sijaitsevat solujen tumissa. Geenien tehtävä on koodittaa proteiineja. Useimmat normaalit ja patologiset tapahtumat kehossamme ovatkin geenien kontrolloimia.
Mitä geeniterapia on? Se on geenien hyödyntämistä hoidossa. Geeniterapiassa ei muokata yksilön omia geenejä, vaan siirretään hoitogeenejä yksilöön. Geneettiset ominaisuudet eivät siis muutu.
Liikanen kertoi meille myös geeniterapian käyttökohteista: yleisimmin geeniterapiaa hyödynnetään syövän hoidossa. Geeniterapialla hoidetaan myös paljon yhden geenin aiheuttamia tauteja kuten hemofiliaa. Muita käyttötarkoituksia ovat esim. DNA-rokotteet ja kardiovaskulaaristen tautien hoito. Geeniterapiaa voidaan käyttää myös väärin. Tästä Liikanen mainitsi esimerkkinä dopingin.
Geeniterapia kehittyy kuitenkin hitaasti, ja harvat tutkimukset etenevät lääkkeiksi asti. Tutkimukset kohtaavat vastoinkäymisiä niin raha-asioissa, turvallisuudessa kuin toimivuudessakin.
Viruksia hyödynnetään hoidoissa
Liikanen kertoi myös virusten käytöstä erilaisten tautien hoidossa. Retroviruksilla saavutetaan pitkäaikainen tulos, joskin niitä voidaan siirtää vain jakautuviin soluihin (lentiviruksia – retrovirusten alaryhmä – voidaan kuitenkin siirtää myös jakautumattomiin soluihin). Myös karsinogeenisyyden riski on todellinen. Retrovirusten hyvä puoli on se, että ne aiheuttavat vain matalaa immunogeenisyyttä eli hoidettavan potilaan immuunijärjestelmä ei hyökkää retrovirusta vastaan. Retroviruksilla onkin saavutettu hyviä tuloksia mm. SCID-potilaiden hoidossa, yhdeksän kymmenestä potilaasta parani.
Adenovirukset soveltuvat tehtävään parhaiten, kun tarvitaan korkea väliaikainen ilmeneminen. Adenoviruksia voidaan siirtää niin jakautuviin kuin jakautumattomiinkin soluihin, mutta ne aiheuttavat usein sivuvaikutuksena flunssaa tai mahatautia. Adenovirukset eivät kuitenkaan ole karsinogeenisiä, eli ne eivät aiheuta syöpää. Kaiken kaikkiaan adenoviruksesta saadaan hyvä rokote, joka voi auttaa myös etäpesäkkeiden hallinnassa.
Haaveesta todellisuudeksi
Seuraavaksi Liikanen puhui meille syövän geeniterapiasta. Syöpä on geenimutaatiotauti, jonka aiheuttavat mm. geneettiset muutokset onkogeeneissä tai kasvunrajoitegeeneissä. Liikanen esitteli meille myös hieman pelottavan tilaston: yli puolet nyt elossa olevista ihmisistä sairastuu syöpään, ja näistä 1/3 kuolee. Vain harvoja levinneitä kasvaimia pystytään hoitamaan. Onneksi kuitenkin on koko ajan kehitteillä uusia hoitomuotoja. Jokaisen syöpäpotilaan syöpä on erilainen, joten hänelle räätälöidään yksilöllinen hoitojen yhdistelmä. Hoidossa yhdistellään perinteisiä toimenpiteitä (esim. kirurgia, sädehoidot ja hormonihoidot) ja uusia hoitomuotoja (esim. geeniterapia ja syöpärokotteet).
Mutatoituneen kasvunrajoitegeenin korvaamista on kokeiltu p53-geenin avulla. Sillä on saavutettu lisää herkkyyttä sädehoidoille, ja menetelmää hyödyntäen on hoidettu jo yli 10 000 pään ja kaulan alueen syöpää.
Onko geeniteknologia sitten tulevaisuutta vai jo nykypäivää? Turvallisuus on hyvä ja hyödyt ovat todellisia varsinkin pään ja kaulan alueella. Lisätehoa kuitenkin vielä kaivataan, ja kokeita onkin tulossa. Ensimmäisillä geeniterapialääkkeillä on jo myyntilupa Kiinassa, mutta tarvitaan vielä paljon lisäkokeita ja paperitöitä ennen kuin EU sallii vastaavat lääkkeet alueellaan. Ensimmäiset rutiinihoidot tulevat todennäköisesti olemaan yhdistelmiä virus-, hormoni- ja sytostaattihoidoista.
Lopuksi Liikanen otti vastaan kysymyksiä. Keskustelu kääntyi geeniteknologian mahdollisuuksiin ja ihmisen kloonaamiseen. Vaikka luennon aihe oli haastava, Liikanen onnistui silti herättämään meissä kaikissa mielenkiintoisia ajatuksia ja kysymyksiä. Haluaisin vielä kerran kiittää häntä koko koulumme puolesta!
Teksti: Tuike Liikari
Kuvat: Elena Kurki
