Tietoa ja yliluonnollista

13.4.2011

Perjantaina 4.3. Kemin Lyseon Lukion oppilaat saivat hieman vaihtelua päiväänsä Helsingin yliopistossa tohtoriksi opiskelevan Tapani Riekin luennosta. Luento oli Suomen Akatemian tarjoama ns. Tietobreikki. Riekin luennon aiheena oli tieto ja uskomukset. Aihetta oli käsitelty etukäteen jo joillakin oppitunneilla: muun muassa filosofian, kemian ja yhteiskuntaopin tunneilla oli mietitty valmiiksi luentoon liittyviä kysymyksiä. Osa kysymyksistä oli laitettu LIIKKEELLE!-oppimisympäristöön, joten Riekki pystyi vastaamaan kysymyksiin jo luentonsa aikana.

Luennon Riekki aloitti kertomalla, miten oli itse päätynyt opiskelemaan psykologiaa. Lukiovuosinaan hän oli kiinnostunut hypnoosista ja miten se toimii. Tästä hän oli päätynyt pohtimaan tiedon suhteellisuutta ja hyvin ja huonosti perustellun tiedon eroa. Riekki tutkii tällä hetkellä niin sanottuja arkiuskomuksia eli mitä eroa on tieteellisellä tiedolla ja uskomuksilla.

Riekki keskittyi luennollaan vahvasti myös yliluonnollisiin uskomuksiin ja siihen, miten ne ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Usko yliluonnolliseen on osa intuitiivista ajattelua joka on helppoa ja nopeaa, ja siksi ihmiset tähän ovat evoluution kehityksessä turvautuneetkin. Analyyttinen ajattelu taas on enemmän sidoksissa nykyajan pitkälle kehittyneeseen tieteeseen. Tästä Riekki kertoi esimerkkinä sen, miten ennen skitsofrenian ajateltiin johtuvan pahoista hengistä, kun taas nykyään tiedetään skitsofrenian olevan psykoosisairaus.

Riekki puhui myös uskonnoista ja niiden aiheuttamista ongelmista. Uskontoja ei voida todistaa oikeiksi eikä vääriksi, ja siksi ne ovat hankalia tieteen kannalta. Uskontojen ja taikauskon vertaaminen aiheutti yleisössä ehdottomasti eniten keskustelua ja kommentteja. Riekki myönsi, että uskonto on hyvin henkilökohtainen aihe, eikä halunnut millään tavoin hyökätä uskonnollisuutta vastaan.

Luennon loppupuolella Riekki paneutui ajatteluun. Hän kertoi paljon esimerkkejä siitä, miksi arkitietomme ei itse asiassa olekaan tietoa ja miten analyyttinen päättely eroaa intuitiivisesta ajattelusta. Kuvailluusioiden ja päättelytehtävien avulla yleisö pääsi itse myös testaamaan omaa ajatteluaan. Riekki sai havainnollisilla esimerkeillään yleisön hämmästymään sitä, kuinka paljon me itse asiassa turvaammekin arkitietoon tieteen sijasta.

Luento oli oppilaiden keskuudessa pidetty. Kolmannen vuosikurssin opiskelija Noora Nordlund sanoi luennon olleen mielenkiintoinen ja kiitti erityisesti Riekin tapaa ilmaista asioita. Uskonnosta puhuminen oli Nordlundin mielestä ollut luennon ikävin kohta, mutta kokonaisuudessa hän sanoi pitäneensä luennosta. Myös toisen vuosikurssin opiskelija Malla Lappeteläinen piti luentoa mielenkiintoisena, jopa joissakin kohdissa yllättävänä. Pieni joukko oppilaita jäi vielä luennon jälkeen esittämään kysymyksiä Riekille ja keskustelu jatkui yli tunnin opettajanhuoneessa pullakahvien äärellä.

Teksti: Sonja Hyötylä
Kuvat: Minttu Seppälä