Valoa pimeään aineeseen?

Jukka Maalampi, Skepsis-yhdistyksen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja fysiikan professori Jyväskylästä haluaa oppia ymmärtämään maailmaa. Ja auttaa myös muita siinä samassa hommassa. Fyysikkona hän tutkii ilmiöitä, jotka ovat kaiken takana. Skepsis-yhdistyksessä hän levittää mielellään tieteeseen perustuvaa maailmankuvaa.

Skepsis kriittisen ajattelun puolella

Skepsis ry perustettiin aikanaan kumoamaan tieteellisesti väitteitä yliluonnollisista ilmiöistä. Tänään sen tehtävänä on edelleen edistää kriittistä ajattelua ja tieteeseen pohjautuvaa maailmankuvaa. Skepsis voi ottaa kantaa esimerkiksi luontaistuotteiden markkinointiin. ”Tuotteilla voidaan väittää olevan ominaisuuksia ja vaikutuksia, joita ei ole tieteellisesti testattu tai jotka ovat suorastaan tieteellisen tiedon vastaisia. Usein myös vedotaan ”tieteellisiin tutkimuksiin”, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Skepsis haluaa saada ihmiset tunnistamaan tekotieteelliset väitteet, joilla heitä yritetään harhauttaa.” Maalammen harrastus, tieteen yleistajuistaminen kulkee käsi kädessä tieteellisen maailmankuvan levittämisen kanssa.

Skepsiksen toiminnasta vastaa valpas aktivistien joukko. Eri alojen tiedemiehistä ja –naisista koostuva tieteellinen neuvottelukunta tukee tätä toimintaa antamalla asiantuntija-apua ja paikallistamalla epätieteellisiä virtauksia. ”Skepsis on tieteellinen seura, ja tieteellinen neuvottelukunta huolehtii siitä, että toiminta on vankalla tieteellisellä pohjalla. ”

Selvittämättömät kysymykset kiehtovat

Maalampi on tutkinut muun muassa kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa. Mikä fysiikassa on kaikkein kiehtovinta? ”Selvittämättömät kysymykset. Esimerkiksi suuri osa maailmankaikkeudesta on pimeää ainetta ja suurin osa energiasta pimeää energiaa, joista ei tiedetä, mitä ne ovat. Kukaan ei siis vielä tiedä, mistä suurin osa kosmoksesta koostuu.”

Higgsin bosonin löytyminen oli suuri tapaus luonnontieteille. Maalampi ei halua arvioida kuitenkaan sen lopullista merkitystä. ”Se on perustutkimuksen suuri löytö, jonka merkitys selviää hiljalleen. Kuinka merkittävä löytö on tai kuinka tärkeä se on verrattuna muihin keksintöihin paljastuu tulevaisuudessa.”

Fysiikan kaksi tietä

Hiukkanen löytyi järjestelmällisen työn tuloksena juuri sieltä, mistä sitä etsittiinkin. ”Fysiikka etenee kahdella tavalla. Meillä voi olla teoria, joka vahvistetaan kokeilla. Toisaalta tehdään kokeita, joiden tuloksia pitää selittää ja näin syntyy teoria. Higgsin bosonista oli olemassa pitkään teoria. Kun mittauslaitteet ja tekniikka kehittyivät tarpeeksi, teoria saatiin todistettua.”

Maalampi haluaa oppia ymmärtämään maailmaa ja tutkia sitä fysiikan avulla. ”Fysiikka tarkastelee ilmiöitä, jotka ovat kaiken takana. Se tutkii aineen perimmäistä rakennetta ja syvintä olemusta. Ihmeellisintä on se, että luonto on niin monimuotoinen, muttei kuitenkaan kaoottinen. Kaikki tapahtuu säntillisesti lakeja noudattaen, ja näitä lakeja me etsimme ja löydämme. Käsittämättömintä luonnossa on se, että ihminen voi käsittää sen”, Maalampi hymyilee.


Teksti: Marja Nousiainen