Tampereen tiedeluennot videoina


Suomen Akatemia järjesti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa Tiedeviikon Tampereella 4.10.–11.10.2012. Suomen Akatemia esitteli tapahtumassa erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimusta. Voit tutustua alla Museokeskus Werstaalla pidettyihin 30 minuutin pituisiin tiedeluentoihin. Videot löytyvät myös Akatemian Youtube-kanavalta.

 

Tietoa pintaa syvemmältä: tomografian teoria ja käytännön sovellukset, dosentti Aku Seppänen, Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopiston Inversio-ongelmien tutkimusryhmän tutkimusalaa ovat erityisesti laskennalliset inversiomenetelmät, joilla on lukuisia sovelluskohteita esimerkiksi lääketieteessä ja teollisuudessa. Kuopion kampuksella työskentelevä dosentti Aku Seppänen kehittää uusia laskentamenetelmiä tomografia-kuvantamiseen ja metsän kaukokartoitukseen.

Lääkekuljetuksen nanojäljittimet, akatemiatutkija Anu Airaksinen, Helsingin yliopisto

Anu Airaksinen on radiolääkeainekemian tutkimusryhmää johtava akatemiatutkija Helsingin yliopiston kemian laitoksen radiokemian laboratoriossa. Radiokemian laboratorio vastaa Suomen ainoasta radiokemian maisteritason koulutusohjelmasta ja on kansainvälisesti yksi suurimmista radiokemian yliopistoyksiköistä.

Ilmastonmuutoksen mustat ja valkoiset lampaat: pienhiukkaset ilmakehässä, professori Hanna Vehkamäki, Helsingin yliopisto

Pienhiukkaset vaarantavat terveyden mutta hidastavat ilmastonmuutosta viilentämällä maapalloa. Pienhiukkasten syvintä olemusta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa. Missä mennään ja mistä on kysymys? Vastauksia pohtii professori Hanna Vehkamäki Helsingin yliopistolta.

Pieniä hiukkasia, isoa tiedettä: matka aineen sisimpään, professori Jukka Maalampi, Jyväskylän yliopisto 

Jukka Maalampi haluaa oppia ymmärtämään maailmaa. Fyysikkona hän tutkii ilmiöitä, jotka ovat kaiken takana. Maalampi on tutkinut muun muassa kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa.

Älykkäät liikkuvat työkoneet, professori Kalevi Huhtala, Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Kalevi Huhtala johtaa Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitosta. Laitos on mukana Suomen Akatemian Älykkäinen koneiden huippuyksikössä (GIM), jossa tutkitaan älykkäiden koneiden kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja teknologioita.
Tutustu myös esitteeseen: http://www.tietysti.fi/Tiedostot/Tietysti_kuvat/Tapahtumat/Tiedeviikko%202012/Handout_Kun%20kone%20saa%20%c3%a4lyn.pdf

Korjattaisiinko kehoasi biomateriaaleilla tai kudosteknologian konstein? professori Minna Kellomäki, Tampereen teknillinen yliopisto

Ihmisen kudosvaurioiden korjaaminen on niin ihmeellistä nykyään, että tieteiskirjallisuuskin jää toiseksi. Esimerkiksi reumapotilaan niveliin voidaan asentaa biohajoavia tyynyjä, jotka helpottavat nivelen toimintaa. Ne hajoavat hiljalleen elimistössä ja huokoisen tyynyn sisälle kasvaa ihmisen omaa, tervettä kudosta. Keinonivelet jäävät historiaan. Biohajoavien implanttien parissa työskennellään muun muassa Tampereen teknillisellä yliopistolla. Mistä oikein on kysymys, professori Minna Kellomäki?

Maailmankaikkeuden kiihtymisen kimpussa, yliopistonlehtori Syksy Räsänen, Helsingin yliopisto

Syksy Räsänen on fysiikan lehtori Helsingin yliopistossa. Hän valmistui tohtoriksi Helsingin yliopistossa teoreettisesta fysiikasta ja on ollut tutkijana Oxfordin yliopistossa, CERNissä ja Geneven yliopistossa.
Katso myös videoblogi: http://www.aka.fi/fi/T/Foorumi/Videoblogit/Maailmankaikkeuden-kiihtymisen-kimpussa/

Paljon muutakin kuin puun polttoa - Bioenergia nyt ja tulevaisuudessa, professori Mikko Hupa, Åbo Akademi

Mikko Hupa on tekniikan tohtori ja professori Åbo Akademin kemiantekniikan osastolla. Hän johtaa yli 50 työntekijän epäorgaanisen kemian laboratoriota ja tutkimusryhmää, jonka erikoisalaa ovat korkealämpötilaprosessit ja -materiaalit, erityisesti polttoprosessorit ja keraamiset materiaalit. Vuonna 2012 Hupa on Åbo Akademin tutkimustoiminnasta vastaava vararehtori.

Auringon aktiivisuutta etsimässä, akatemiatutkija Petri Käpylä, Helsingin yliopisto

Petri Käpylä aloitti tähtitieteen opiskelun vuonna 1997 Oulun yliopistossa ja väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2006 tehtyään suuren osan tutkimustyöstä Freiburgissa Saksassa. Väittelyn jälkeen hän työskenteli yhteispohjoismaisessa teoreettisen fysiikan instituutissa (NORDITA) Tukholmassa ja vuodesta 2008 Helsingin yliopistossa ensin Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja nyt akatemiatutkijana.

Mistä tekijöistä muodostuu hyvän konserttisalin akustiikka? professori Tapio Lokki, Aalto-yliopisto

Millainen on hyvä konserttisali? Kysymykseen on äkkiä hankala vastata tyhjentävästi, sillä konserttikokemukset ovat hyvin henkilökohtaisia. Professori Tapio Lokki Aalto-yliopistosta rakentelee työkseen virtuaalisia konserttisaleja laboratorioon.

Kokonaislukujen rakennuspalikoiden, alkulukujen, säännöllinen satunnaisuus, erikoistutkija Kaisa Matomäki, Turun yliopisto

"Alkuluvut ovat kuin rakennuspalikoita. Ne ovat hyvin kiehtovia ja samalla yksinkertaisia Esimerkiksi kaikki kokonaisluvut saadaan rakennettua kertomalla alkulukuja keskenään. Kaikesta yksinkertaisuudesta huolimatta niistä tiedetään hyvin vähän", kertoo erikoistutkija Kaisa Matomäki.

Tiedeviikon yhteistyökumppanit

 








prin Bookmark and Share
SivukarttaMediatiedot