Panu Rajala - haasteena hyvän ystävän elämäkerta

06.09.2010

Kirjailija, kirjallisuuden, teatterin ja draaman tutkija, filosofian tohtori Panu Rajala löytyy monien elämäkertojen taustalta. Tuorein teos kertoo runoilija Aila Meriluodon elämästä.

”Kirjoitin ensimmäistä kertaa ihmisestä, joka on elossa ja jonka elämä ja elämäntyö eivät ole vielä valmiita, kokemus oli minulle uusi”, luotaa Rajala. Lisähaasteen työhön toi se, että Rajala ja Meriluoto ovat ystäviä vuosikymmenten ajalta. Kirjaa varten tehtiin paljon yhteistyötä. Rajala ja Meriluoto yllyttivät toisiaan kaivamaan arkistoja ja penkomaan esille asioita mahdollisimman laajasti.

”Meriluoto halusi, että kirja on avoin ja siekailematon. Siitä huolimatta työn aikana käytiin kipakoitakin keskusteluja kirjan sisällöstä ja sanomisen rajoista. Elävän ihmisen elämästä kirjoitettaessa pitää miettiä tarkemmin, mitä voi kirjoittaa”, Rajala pohdiskelee.


Kuvassa Aila Meriluoto ja Panu Rajala Meriluodon elämäkerran julkistustilaisuudessa huhtikuussa 2010.

Millaisia asioita päätettiin jättää pois?

”Meriluodon eroottinen historia on tärkeä ja keskeinen hänen runouteensa vaikuttanut tekijä. Seksiä karsittiin hiukan ja pois jätettiin myös joitakin päiväkirjamerkintöjä, koska Aila julkaisee päiväkirjansa itse syksyllä.”

Rajala on törmännyt kaikissa elämäkertatöissään siihen, että varsinkin sukulaiset tai perikunta haluaisivat asettaa rajoja ja ehtoja elämän kuvaamiselle.

”Perhesuhteet, taloudelliset asiat, alkoholinkäyttö, sairaudet voivat olla niin arkoja asioita, ettei niitä haluta julkisesti reposteltaviksi. Kannatan suoruutta ja avoimuutta. Kirjoittajan moraali ja työssä toteutettavat eettiset periaatteet vaikuttavat tietysti lopputulokseen. Perillisten vaatimuksiin olen suhtautunut yleensä rauhallisella välinpitämättömyydellä. Jos niille antaa periksi, löytää itsensä hyllyvältä pohjalta.”

Elämäkerturin mielestä työn vaikein ja samalla antoisin kysymys on teosten ja ihmisen elämänvaiheiden välinen suhde.

”Ihmisen elämänvaiheiden ja syntyneiden teosten välille voidaan vetää yksinkertaiset yhtäläisyysmerkit. Tämä ei mielestäni ole se tavoite. Elämäkerta, ihmisen elämäntyö ja yksityiselämän käänteet muodostuvat niin monikerroksisiksi, ettei yksinkertaistetuilla tulkinnoilla synny oikeaa kuvaa. Monikerroksinen kerronta, syvälliset linjat ovat kertojan suurin haaste. Samalla se on myös työn antoisin osa.” 



Teksti: Marja Nousiainen
Kuva: Marja Norha