Millainen on hyvä konserttisali?

Millainen on hyvä konserttisali? Kysymykseen on äkkiä hankala vastata tyhjentävästi, sillä konserttikokemukset ovat hyvin henkilökohtaisia. Professori Tapio Lokki Aalto-yliopistosta rakentelee työkseen virtuaalisia konserttisaleja laboratorioon.

”Jokaisella on oma mielipide siitä, oliko konsertti hyvä. Se on kokonaisuus, johon vaikuttaa monta asiaa. Mitä orkesteri soitti, kuinka se soitti. Missä kohtaa salia ihminen istui tai millaisin odotuksin konserttiin alun perin mentiin. Monet asiat muokkaavat lopullista mielipidettä asiasta ja samasta konsertista voi tulla ulos aivan haltioituneita tai todella loppuun saakka tylsistyneitä ihmisiä.” Konserttisalin pitää pystyä myös eristämään pois ulkopuoliset äänet ja vangitsemaan salin sisällä syntyvät äänet niin, että ne eivät karkaa ulos.

Kaksi koulukuntaa

Hyvän konserttisalin ympärille on muodostunut kaksi vastakkaista koulukuntaa. Toisten mielestä hyvää akustiikkaa on se, että ääni kaikuu ja soi pitkään, se puuroutuu kuten kirkoissa. Vastakkaisen joukon mielestä hyvä akustiikka syntyy silloin, kun orkesterin jokainen soitin on kuultavissa erikseen ja ne voidaan erotella toisistaan.

”Tärkeää on myös se, että ääni ympäröi kuuntelijan. Ihminen haluaa tulla osalliseksi jostakin, haluaa mennä sisälle konserttiin esimerkiksi niin, että istumapaikat valitaan mahdollisimman läheltä orkesteria. Musiikin pitää olla läsnä jotta kokemus on vuorovaikutteinen”, Lokki analysoi.

Akustiikan tutkiminen kiinnostaa tietysti tutkijoiden itsensä ja maksavan yleisön lisäksi konserttisalien rakentajia. Tutkimuksen suurena haasteena on ollut juuri se, kuinka subjektiivisesta kokemuksesta saadaan objektiivista tiedettä. Kuinka olosuhteita voidaan järjestää otollisemmiksi?

Laboratoriotaidetta

”Asiaa voidaan selvittää kyselytutkimuksilla konserteissa. Ne ovat hankalia, koska ihminen tulee ensisijassa konserttiin, ei vastaamaan kysymyksiin. Kyselyistä ei saa ehkä yhteismitallisia, ihmisten istumapaikat vaihtelevat, viikonpäivillä ja kelillä voi olla vaikutus hyvän kokemuksen syntyyn. Niinpä me rakennamme koko orkesterin laboratorioon kaiuttimista. Näin kuuntelukokeita voidaan tehdä tasalaatuisissa olosuhteissa, tarvittaessa hypätä salista toiseen ja musiikki jatkuu.”

Professori Tapio Lokki kertoo päätyneensä alalle osittain oman musiikkiharrastuksen vuoksi. ”Otaniemen suunta tuli valittua, kun isovelikin tuli tänne opiskelemaan. Akustiikka tuli kuvaan mukaan vähitellen ja oma klarinettiharrastus ohjasi myös opintojen suuntaa.” Lokin akustiikkatutkimus on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja uraauurtava.


Katso myös video: Akatemiapalkinto 2011 Tapio Lokille

Teksti: Marja Nousiainen