Matka menneeseen kiehtoo mieltä

01.09.2010

Arkeologia on seikkailu. Se on leikkiä ja oppimista, salapoliisityötä joka jättää tilaa myös mielikuvitukselle.

Näin kiteyttää tutkija Sirkku Pihlman arkeologian ytimen.  Matkoja tulevaisuuteen on tehty elokuvan ja kirjallisuuden keinoilla ehkä kauemmin, kuin matkoja ihmiskunnan esihistoriaan. Suomen esihistoriamatkailu ammentaa aiheensa 9000 vuoden ajalta. Ihmisen kirjalliset työt rajaavat ensiesiintymisellään Suomessa historian ja esihistorian taitteen jonnekin 1100 – 1200 -luvulle, ristiretkiaikaan.



Sukupolvia 9000 vuoden aikana on ehtinyt olla vain 360. Näin vähäisen määrän esi-isiä suoraan alenevassa polvessa tuntisi helposti nimeltä ja tietäisi ulkonäöltä. Monissa kulttuureissa esi-isät tunnetaan monen edeltävän sukupolven ajalta. Suomessa sodat ja muuttoliikkeet ovat murentaneet käsitystämme omista juurista. Esihistoriamatkailun suosio kasvaa tästä huolimatta tai ehkä juuri niiden kadotettujen juurien vuoksi. 

Esihistoriamatkailun edelläkävijä Saarijärven kylä täyttää nyt 30 vuotta.

”Esihistoriakohteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Yksi muoto ovat nämä monet esihistorialliset kylät Saarijärven lisäksi esimerkiksi Ahvenanmaalla, Kierikissä ja Eurassa sekä erilaiset museot. Toinen tapa tuoda esihistoriaa yleisölle ovat arkeologiset kaivaukset. Kolmannen muodostavat maastossa olevat esihistorialliset kohteet,” luettelee Pihlman.

Mitä kivikautiseen kylään matkustava voi kokea? Hän voi pukeutua esimerkiksi aikakauden uusimpaan muotiin, tehdä tulet kahden kepin ja nahkahihnan avulla, ampua jousella tai yrittää pysyä pinnalla ontoksi koverretussa puupökkelössä. Hän saa uusimman tutkimustiedon tarjoaman miljöön ja roppakaupalla elämyksiä. Jotain ihan muuta.



Kuva Rauman Lapin Sammanlahdenmäen maailmanperintökohteelta. Ulla Antola opastaa rooliasussaan ryhmää pronssikautisella hautaraunioalueella huhtikuussa 2010.

Pihlman teki aikanaan oman väitöskirjansa rautakauden yhteiskunnallisista suhteista aselöytöjen perusteella. ”Historian ja kulttuuriperinnön tulkintaa suurelle yleisölle olen tehnyt työkseni sen jälkeen enimmäkseen museologian parissa. Niin myös syntyi luonteva kiinnostus esihistoriamatkailuun.”

Mikä tässä kiehtoo mieltä? ”Mielikuvitus täyttää niitä aukkoja, jotka syntyvät tutkitun tiedon väliin ja harmaille alueille. Syntyy kulttuurilegendoja Atlantiksen kadonneesta mantereesta tai Faravidin suuresta kuningaskunnasta Pohjan perukoilla. Aikamatkailu avartaa ajattelua. Se pätee satunnaiseen matkailijaan, esihistoriafriikkiin ja tutkijan aivokoppaan.”

Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Sirkku Pihlman ja Pixmac.fi