Biolääketiede ja tekniikka – entistä parempia varaosia ihmiselle

Ihmisen kudosvaurioiden korjaaminen on niin ihmeellistä nykyään, että tieteiskirjallisuuskin jää toiseksi. Esimerkiksi reumapotilaan niveliin voidaan asentaa biohajoavia tyynyjä, jotka helpottavat nivelen toimintaa. Ne hajoavat hiljalleen elimistössä ja huokoisen tyynyn sisälle kasvaa ihmisen omaa, tervettä kudosta. Keinonivelet jäävät historiaan. Biohajoavien implanttien parissa työskennellään muun muassa Tampereen teknillisellä yliopistolla. Mistä oikein on kysymys, professori Minna Kellomäki?

”Tavoitteena on, että ihmisen oma elimistö voi kasvattaa uusia soluja vaurioituneiden tilalle. Tällaista bioteknologiaa osataan käyttää jo esimerkiksi luun ja nivelten ruston korjaamiseen. Huokoinen, tekstiilinkaltainen kuitu voidaan asettaa vaikka reuman runtelemaan niveleen.” Huokoisuus antaa omille soluille tilaa tulla sisälle ja houkuttelee ne paranemisprosessiin. Omat solut täyttävät hiljalleen koko bioimplantin ja aineenvaihdunta pääsee huolehtimaan solujen hyvinvoinnista. Muodostuvaan kudokseen kasvaa verisuonia ja se nopeuttaa paranemista. Aikanaan implantin kemiallinen rakenne hajoaa elimistössä ja häviää sieltä eikä implanttia tarvitse leikata pois.”

Kehitys yhteistyötä tieteiden välillä

 Pysyviä, stabiileja biomateriaaleja on käytetty kauan. Implanttien kehittämiseksi piti esimerkiksi ymmärtää paremmin bakteereja ja kirurgian piti kehittyä tarpeeksi. Tarvittiin monen eri tieteenalan yhteistyötä. Sattumallakin oli oma osuutensa.

”Osa materiaaleista on syntynyt kuin vahingossa. Tavoitteena oli tehdä kestävää ja sattumalta syntyi materiaalia, joka ei kestänytkään. Vahinko koitui voitoksi, kun ymmärrettiin materiaalin hyödyt. Sitä kehiteltiin edelleen. Biohajoavien materiaalien tutkimusta on tehty nyt noin 40 vuotta. Tällä hetkellä huokoisista, muun muassa tekstiilitekniikalla tehdyistä biomateriaaleista saadaan ihmiseen varaosia, jotka helpottavat vaurioiden paranemista ja sopivat paikoilleen paremmin kuin vaikkapa metalliset implantit.”

Korjataan kudoksia, ei vielä koko elintä

Millaisia ihmisen osia niillä voidaan korjata? ”Teknologiat ovat niin uutta, että on vaikea sanoa, mitä kaikkea niitä yhdistelemällä voidaan tehdä. Kokonaisia elimiä ei vielä pystytä korvaamaan näin, mutta kudoksia pystytään. Aivoja ei voida korvata, mutta jopa aivokudoksen korvaamista on raportoitu kokeillun”, naureskelee Kellomäki. Alalla kehitys on nopeaa ja Suomi kirii kärjessä biohajoavien materiaalien tutkimisessa ja eri alueilla solubiologiassa. Sisäelinten kudosteknologiaa tutkitaan muualla. ”Suomi on pieni maa ja keskittyminen joihinkin aiheisiin on meidän etumme.”

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Minna Kellomäki LinkedInissä:
http://fi.linkedin.com/pub/minna-kellom%C3%A4ki/9/245/a19
Duodecim: Kullasta kudosteknologiaan - kohti optimaalista korjausta


Teksti: Marja Nousiainen