Anu Airaksinen – Lääkekuljetuksen nanojäljittimet
Kuka?
Anu Airaksinen on radiolääkeainekemian tutkimusryhmää johtava akatemiatutkija Helsingin yliopiston kemian laitoksen radiokemian laboratoriossa. Radiokemian laboratorio vastaa Suomen ainoasta radiokemian maisteritason koulutusohjelmasta ja on kansainvälisesti yksi suurimmista radiokemian yliopistoyksiköistä.
Radiolääkeainekemiaan erikoistunut Airaksinen on tehnyt tutkimustyötä Amsterdamissa ja Tukholmassa, mutta palasi Suomeen 2007 Akatemian tutkijatohtorin projektiin. Radiolääkeainekemia on tutkimusala, jossa kehitetään uusia radioaktiivisia merkkiaineita eli radiolääkeaineita. Radiolääkeaineisiin perustuvaa kuvantamista hyödynnetään kliinisessä diagnostiikassa ja lääketutkimuksessa.
Mitä?
Airaksinen kehittää radiomerkkiaineisiin perustuvia menetelmiä, joilla seurataan nanomateriaali-avusteistalääkekuljetusta elimistössä. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää uusia nanojäljittimiä, joiden avulla lääkkeiden kuljetusta ja kohdentamista voidaan tulevaisuudessa seurata kliinisessä diagnostiikassa käytössä olevalla positroniemissiotomografia-menetelmällä (PET).
Miksi?
PET on erittäin herkkä tomografinen menetelmä, jolla saadaan tarkka kuva radiomerkkiaineen jakautumisesta kehossa. Menetelmää on menestyksekkäästi hyödynnetty lääketutkimuksessa ja -kehityksessä, mutta ei vielä yleisesti uusien nanomateriaalien tutkimuksessa. Uusien nanojäljittimen ansiosta menetelmän avulla voidaan saada arvokasta tietoa nanokuljettimien käyttäytymisestä elimistössä. Samalla saadaan tietoa myös kuljettimien turvallisuudesta ja soveltuvuudesta lääkekuljetuskäyttöön.
Airaksisen ryhmän tekemä tutkimus voi omalta osaltaan edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Nanokuljettimista toivotaan ratkaisua erityisesti herkkien biolääkeaineiden annostelun ongelmiin. Biolääkkeet ovat bioteknologian avulla kehitettyjä lääkkeitä, usein proteiineja tai aminohappoja. Nanokuljettimien avulla esimerkiksi syöpälääkkeet voidaan tulevaisuudessa kuljettaa tarkemmin kohteeseensa. Tällöin hoidoista aiheutuvat sivuvaikutukset vähenevät. Ryhmät kehittämät nanojäljittimet nopeuttavat uusien lääkekuljettimien kehitystyötä, ja jatkotutkimusten myötä ne voivat antaa varhaista tietoa hoidon mahdollisista yksilöllisistä eroista.
Lisää aiheesta muualla verkossa:
Teksti: Nina Mäki-Kihniä
