Uusi kaivoslaki kiinnostaa

26.04.2012

Uusi kaivoslaki astui voimaan heinäkuun alussa 2011. Sen tavoitteena oli korvata lähes viisikymmentä vuotta vanha laki modernilla lainsäädännöllä. Tarkoitus oli myös ottaa huomioon ympäristö, kansalaisten perusoikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet sekä varmistaa malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytykset. Miten tavoitteessa sitten onnistuttiin?

Lain vahvuuksia ja heikkouksia ruodittiin Suomen Akatemian Tiedekahvilassa 20.4.2012 Joensuussa.

Tutkija Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta kertoi kaivoslain uudistuksen tuoneen selkeän parannuksen paikallisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Sen sijaan tiedottamisvelvollisuudessa on vielä puutteita.



"Uusi kaivoslaki antaa paikallisille asukkaille laajat osallistumismahdollisuudet sekä malminetsintä- että kaivoslupavaiheissa. Tämän osallistumissääntelyn tavoitteena on turvata yksilön mahdollisuudet vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon", Ismo Pölönen avasi.

Lakiin kirjatut poikkeussäännökset heikentävät kuitenkin vaikutusten kohteena olevien tiedonsaantimahdollisuuksia. Lupahakemuksista sekä -päätöksistä voidaan tiedottaa kirjeen sijaan pelkästään sanomalehti-ilmoituksella, jos tiedotettavia on yli kolmekymmentä tai lukumäärää ei tiedetä. Tämä aiheuttaa selkeän oikeusturvaongelman.

Sanomalehdessä julkaistu tieto ei välttämättä välity kaikille kiinteistöjen omistajille. Asianosainen maanomistaja saattaakin saada tiedon lupapäätöksestä vasta, kun valitusaika on umpeutunut.

"Kaivoslakia pitäisikin muuttaa siten, että tieto lupahakemuksista sekä -päätöksistä tulee lähettää kaikissa tilanteissa kirjeitse niille kiinteistönomistajille, joita asia erityisesti koskee", Ismo Pölönen sanoi.

"Sen sijaan malminetsinnän alkuvaiheen tiedottamista olisi mahdollista vaikka keventää. Malmin alustavat etsinnät eivät tuone kovinkaan suurta haittaa maanomistajille, joten tiedottamisvelvollisuus tuntuu ylimitoitetulta", Pölönen totesi.

Mitä lakia noudatetaan

Tiedekahvilan yleisö nosti esille kysymyksen lain soveltamista. Millä perusteella noudatettava laki eri tapauksissa määräytyy?

"Pääsääntöisesti noudatetaan sitä lakia mikä on ollut voimassa kaivoshankeen luvansaantihetkellä.  Eräitä keskeisiä uuden kaivosalain säännöksiä sovelletaan kuitenkin myös jo ennen lainvoimaantuloa käynnistyneisiin kaivoshankkeisiin. Esimerkiksi lain vakuus- ja jälkihoitosäännöksiä sovelletaan myös vanhan lain nojalla perustettuihin kaivoksiin."

Valittaminen kaivoslain päätöksistä

Miten uuden lain mukaan voi laittaa kapuloita kaivoshankkeiden rattaisiin? Onko laki mahdollisesti vain väline hankaloittaa kaivostoiminnan harjoittamista?

"Uuden lain myötä valitusoikeuden laajenivat. Lisäksi valitusprosessi muuttui kaksiportaiseksi, ensin asia käsitellään hallinto-oikeudessa ja sitten vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Aikaa valitusmenettelyissä voi mennä kaiken kaikkiaan useita vuosia."

"Ei kuitenkaan ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, jos laki ainoastaan hidastaa prosessia", Pölonen totesi.

Korvauksia haitoista

Talvivaaran kaivos on ollut paljon otsikoissa. Vesistössä vaahtoaa, tulee hajuhaittoja ja liikenne kuormittaa ympäristöä. Valitusten virta tuntuu pitkältä. Onko uuden lain mukaan kansalaisilla mahdollisuus saada korvauksia?

"Kohtuuttomista haitoista on oikeus saada korvauksia. Ennakoimattomien haittojen osalta korvausten saaminen voi olla kuitenkin käytännössä hankalaa."  

Onko nyt uudistettu kaivoslaki lopullinen. Miten lain muuttaminen onnistuu?

"Nyt kaivoslain toimivuudesta kerätään kokemuksia ja arviointi tehtäneen lähivuosina. Toimivuusarvioinnin pohjalta tiedossa on luultavasti uuden lain pykälien viilauksia."

Ja voiko esimerkiksi yksittäinen kansalainen torpedoida ison kaivoshankkeen?

"Valitus voi johtaa lupapäätöksen kumoamiseen, joskin se on käytännössä hyvin poikkeuksellisesta. Selvästi tyypillisemmin osallistuminen lupamenettelyihin ja valittaminen vaikuttaa luvassa annettaviin määräyksiin."

Riskibisnestä?

Kaivostoiminnassa kansalaisten huomio on vahvasti kiinnittynyt uraaniin ja sen haittavaikutuksiin. Onko uraani sittenkään se pahin saastuttaja?

"Uraania pelätään vaikka uraanikaivoksella ei välttämättä olisikaan konkreettisia terveysvaikutuksia. Haitta on voi olla enemmän imagollinen kuin puhtaasti terveydellinen", Pölönen totesi.

"Myös muihin kuin uraanikaivoksiin liittyy relevantteja ympäristöriskejä. Kokemukset Talvivaaran kaivoksesta osoittavat, että haitallisia ympäristövaikutuksia voi olla hankala hallita, vaikka tuotantoprosessi perustuisi uuden sukupolven teknologiaan", Ismo Pölönen vastasi.

Teksti: Leila Koistinen
Kuvat: Leila Koistinen ja Pixmac.fi