Tiedekahvilassa pohdittiin liikenteen hiilidioksidipäästöjä sekä sään ja ilmaston yhteyttä

20.01.2010

Liikenteen päästöt alamäkeen?

Liikenteen osuus Euroopan unionin ja Suomen hiilidioksidipäästöistä on ollut kasvussa jo parikymmentä vuotta, kertoo dosentti Petri Tapio Turun yliopistosta. Mikä liikenteessä on vikana – eikö tekniikka kehity? Eikö kuluttajien ympäristömyönteisyys näykään autokaupassa? Voiko ainoastaan talouslama hillitä liikenteen ja päästöjen kasvua?

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen yhteisessä Liikenteen ilmastokeskustelun poikkitieteellinen analyysi (CAST) -tutkimuksessa on selvitetty liikenteen asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuudesta. Näkemyksistä on tehty erilaisia skenaarioita aina vuoteen 2030 saakka. Petri Tapio on hankkeen vastuullinen johtaja.

”Tuoreiden tulosten mukaan asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee hienoinen optimismi, mutta näkemyserot ovat suuria”, Tapio toteaa ja jatkaa, että ”on olemassa ihmisiä, jotka toivovat henkilöautoliikenteen määrän laskua 1960-luvun tasolle.” Toisaalta on myös asiantuntijoita, joiden mielestä liikenteen määrä kasvaa jatkossakin.



Liikenteen hiilidioksidipäästöjen osalta on myös erilaisia skenaarioita. Yhden mukaan päästöjen määrä kasvaa edelleen, radikaalimman skenaarion mukaan tekninen kehityksen myötä päästöt laskevat tulevaisuudessa huomattavasti. Myös liikenteen määrän huomattava vähentäminen voisi arvioiden mukaan saada aikaan hiilidioksidipäästöjen voimakasta laskua.

CAST-tutkimus jatkuu ja seuraavan kyselykierroksen myötä saadaan lisätietoa muun muassa sähköautoihin kohdistuvista odotuksista. Vuonna 2008 toteutettu henkilöautojen hiilidioksidipäästöihin perustuva verouudistus laski hiilidioksidipäästöjä kymmenellä prosentilla.

”Tämä ei riitä, mutta kyseessä on hyvä alku”, Tapio sanoo.

Sään ja ilmaston välillä on yhteys

Tiedekahvilassa pohdittiin myös ilmastomuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden välistä suhdetta. Yhteys on olemassa joskin ilmastomuutoksen "sormenjälkien" tunnistaminen sään luonnollisten oikkujen takaa on haastavaa.

Dosentti Jouni Räisäsen esitys aiheesta osui säiden puolesta erinomaiseen kohtaan. Ilmaston lämpenemisennusteista huolimatta talvi on pitänyt jo monta viikkoa laajoja alueita tiukasti otteessaan. Kylmyyden ohella kuvaan on kuulunut monin paikoin erittäin runsaita lumisateita.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä

Räisänen totesikin heti esityksensä alussa, että kaikenlaiset huomiota herättävät sääilmiöt liitetään helposti ilmastonmuutokseen. Vaikka yhteyttä nähdään usein liiankin herkästi, ajatus ei ole täysin vailla perusteita. Ilmastomuutoksen eteneminen tulee lisäämään tietyntyyppisten äärimmäisyyksien todennäköisyyttä.
 
Jotta asia ei menisi liian yksinkertaiseksi, sääolosuhteisiin on vaikuttamassa lukuisia tekijöitä sekä maassa että sen ulkopuolella. Yksi ulkoinen vaikuttaja on tietysti aurinko, jonka aktiivisuus on tunnetusti vaihtelevaa. Samalla kuitenkin myös ilmastojärjestelmä itsessään on melkoisen kaoottinen järjestelmä, jonka hetkellistä tilaa eli säätä on todella vaikea ennustaa vähänkään pidemmällä tähtäimellä.

Erittäin hyvä esimerkki tästä on Räisäsen mukaan juuri Suomi, missä talvilämpötilaa sanelee erittäin pitkälti pohjoisen napa-alueen ja matalampien leveysasteitten välinen paine-ero. Tämä määrää, kaatuuko Suomen päälle pohjoisen kylmää ilmaa vai vallitseeko meillä tuntuvasti lauhempi Atlantilta saapuva ilmavirtaus.

Ilmastomuutoksen vaikutusta onkin Räisäsen mukaan vaikea hahmottaa sääilmiöiden rajun luonnollisen vaihtelun takaa. Tehtävää hankaloittaa samalla se, että käytössämme on säätietoja vain vajaan parin sadan vuoden ajalta. Ajallisen perspektiivin lyhyys vaikeuttaa sen arviointia millaisia säitä ja myös äärimmäisiä sääilmiöitä nykyinenkin ilmasto voi tuottaa.




Ääri-ilmiöiden esiintyminen kuin lottoarvontaa
 
Räisänen näkee silti todellisen yhteyden ilmastomuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden välillä. Hän havainnollisti asiaa vertaamalla ääri-ilmiöiden esiintymistä lottoarvontaan. "Ilmastolotossa" tiettyä ääri-ilmiötä, esim. poikkeuksellista helleaaltoa tai lämmintä talvea voisi kuvata punainen pallo, joka pyörii muiden pallojen joukossa. Tietyissä olosuhteissa nykyinenkin ilmasto voi pyöräyttää kuppiin tämän punaisen pallon. Tapahtuma on ilman ilmastomuutostakin mahdollinen joskin epätodennäköinen ja tilastollisesti harvoin toistuva.
 
Ilmastomuutoksen eteneminen voi kuitenkin lisätä ilmiön esiintymisen todennäköisyyttä tuntuvasti. Tällöin lottokoneen sisään ilmestyy lisää punaisia palloja, jolloin niitä löytyy todennäköisesti entistä useammin myös kupista.  Räisäsen mukaan ääri-ilmiöiden entistä tiheämpi toistuminen onkin selvä oire taustalla vaikuttavasta ilmastomuutoksesta.

Yksi seuraamisen arvoinen punainen pallo on vuosien 2007– 2008 erittäin leuto talvi. Nykyisen ilmaston vallitessa näin lauhojen talvien tilastollinen esiintymistodennäköisyys olisi vain yksi kerta kahdessasadassa vuodessa.

Tulenkarvaisia palloja noukitaan ilmastoloton arvontakupeista Räisäsen mukaan sitä enemmän mitä rajumpi lämpiämiskehitys globaalisti toteutuu. Näin erityisesti Suomessa, missä globaali lämpiäminen tuntuu suunnilleen puolitoistakertaisena. Maapallon keskilämpötilan noustessa yhden asteen, nousu on Suomessa 1,5 astetta, talvella jopa 2 astetta.
 
Räisänen itse arvioi, että Suomen talvisään vaihtelevuus tulee silti vähenemään. Näin siksi, että kovimmat pakkaset tulevat lauhtumaan tuntuvasti.

Esityksen jälkeen yleisö esitti omia kysymyksiään, joissa pohdittiin mm. hiihtomahdollisuuksien tulevaisuutta, Helsingin seudun kehitystä lämpösaarekkeena, jäämeren avoimuuden vaikutusta sateisuuteen sekä golf-virran pysähtymistä. Keskustelun lämpötila ei kuitenkaan lähtenyt mainittavaan nousuun vaikka paikalla oli myös tunnettuja ilmastoskeptikoita. Osasyynä taisi olla se kylmänsininen pallo, jonka ilmastolotto on tänä vuonna arponut suomalaisten osaksi.


Lue lisää:

Liikenteen ilmastokeskustelun poikkitieteellinen analyysi (CAST) -hankkeen kotisivut:
http://www.tse.fi/FI/tutkimus/yksikot/cast/Pages/default.aspx

"Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta?" Jouni Räisäsen esitys tiedekahvilassa (pdf)


Teksti: Risto Alatarvas (Tapion osuus) ja Heikki Jaakkola (Räisäsen osuus)
Kuvat: Risto Alatarvas, Heikki Jaakkola ja Pixmac.fi