Myötätunto tuo onnea

19.01.2011

Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi tutkii onnellisuutta, yhteisöllisyyttä, auttamista ja hyvää elämää Helsingin yliopistossa. Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelija Karoliina ”Karkki” Havaste haastatteli Pessiä Tieteen päivillä Helsingissä. Voisiko onnellisuustutkija kertoa, miten hyvän elämän voisi itselleen kehittää?

Pessi siteeraa hyvän elämän eväiksi Dalai Lamaa.

”Jos haluat muiden olevan onnellisia, niin harjoita myötätuntoa. Jos taas haluat itse olla onnellinen, niin harjoita myötätuntoa. Auttamisen ja onnellisuuden tutkimuksesta pulppuaa ajatus, että näkökulman laajentaminen itsestä ulospäin ja lähimmäisen hyvän ajatteleminen lisäävät myös omaa hyvinvointia. Myös tuoreiden kognitiivisen psykologian laboratoriotutkimusten mukaan ongelmanratkaisukyky paranee, jos ihminen on hiljattain tehnyt hyvää ”, Pessi kertoo.



Karoliina Havaste ja Anne Birgitta Pessi (oikealla) Helsingin yliopiston päärakennuksen kuppilassa.

Kärsimys osa hyvää elämää

Pessi on saanut pyöritellä viimeisen kymmenen vuoden ajan myönteisiä teemoja, kuten onnellisuutta ja hyvää elämää. Ketkä sitten ovat onnellisia?

”Suomalaisille onnellisuus on tutkimusten mukaan aika vahva sana. Aika harva meistä on valmis sanomaan olevansa onnellinen, mutta aika moni on valmis sanomaan elämänsä olevan hyvää ja olevansa tyytyväinen.”

Useiden tutkimusten mukaan Pohjoismaissa ollaan onnellisimpia ja Tanska on ykkösenä. Pessin mukaan onnellisuuteen yhdistyy usein myös kansallistunnetta. Tanskalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että asuvat nimenomaan Tanskassa. Suomikaan ei jää kauas kärjestä tutkimuksissa. Näyttää siltä, että suhteellisen korkean hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan maat sijoittuvat onnellisuustutkimuksissa korkealle. Raha ei kuitenkaan näyttäisi tekevän pidemmän päälle onnellisemmaksi.
 
Onni-sanaa on hankala määritellä, ´hyvä elämä´ tai tyytyväisyys ovat Pessin mielestä jo paljon helpompia ymmärtää.

”Onnellisuus mielletään helposti huippukokemukseksi. Huippukokemukset taas ovat erilaisia eri kulttuureissa. Hyvä tai tyytyväinen elämä on helpompi määritellä. Tyytyväisen ihmisen perustarpeet on tyydytetty ja hänellä on mahdollisuus toteuttaa itseään. Hyvään elämään kuuluvat myös toimivat sosiaaliset verkostot. Hyvin moni suomalainen nostaa kärsimyksen osaksi hyvää elämää. Suomalaiseen hyvään elämään kuuluu siis myös varjopuolia, kaiken ei aina tarvitse olla hyvin. Tässä näkyy suomalaisen mielenlaadun mollivoittoisuus.”

Intohimoa ja sinnikkyyttä

Onnellisuus on hyvin poikkitieteellinen teema: sitä voi tutkia ainakin yhteiskuntatieteiden, psykologian ja teologian kautta. Pessi itse on väitellyt teologiasta.

”Ideaaliin onnellisuus-tutkimusryhmään voisi kuulua myös vaikkapa taiteen tutkijoita, tai vaikka biologeja. Esimerkiksi kaunis taulu tai joku paikka luonnossa voi tuottaa ihmisille hyvin paljon onnellisuutta.”

Pohtiminen, kyseleminen ja kyseenalaistaminen liittyvät olennaisesti tutkijan työhön. Tutkijatyyppi ei purematta asioita niele.

”Yhteinen nimittäjä kaikille tutkijoille on intohimoinen sinnikkyys. Sinnikkyys liittyy kyseenalaistamiseen ja intohimo uusien luovien tutkimusaiheiden keksimiseen. Nykyään vaaditaan myös kykyä yhteistyöhön, sillä tutkimustyö on niin poikkitieteellistä. On hienoa, että saa työskennellä palkkatyönä kiinnostavien asioiden parissa. Tutkijan täytyy kyllä muistaa pitää myös vapaa-aikaa, jotta saa mielen ja kehon rentoutumaan. Tutkijantyön haasteet liittyvät sisällölliseen stressaavuuteen, rahoituksen hankkimiseen ja kiireellisiin aikatauluihin.”

Tavoitteena edistää hyvää elämää

Pessi mietti hyvään elämään liittyviä teemoja jo lukioikäisenä.

”Pohdin motivaatioon liittyviä kysymyksiä eli miksi ihminen haluaa tehdä jotakin, mikä antaa voimaa arjessa ja mikä riittää hyvään elämään. Onko puhdasta egoismia tai altruismia olemassa? Pyörin yhä samoissa teemoissa. Ensimmäiset tutkimukseni koskivat vapaaehtoistoimintaa. Halusin tietää miksi ihmiset haluavat antaa aikaa jollekin yhteiselle hyvälle.”

Vapaaehtoistoiminta on sittemmin vienyt tutkijan mennessään.

”Vapaaehtoistoiminta tekee hyvää ihmiselle, tuo onnellisuutta ja hyvää mieltä. Olen mukana toiminnassa tutkimusteni kautta. Käyn usein puhumassa kansalaisjärjestöissä vapaaehtoistoiminnasta, yhteisöllisyydestä tai solidaarisuudesta.”

Vastavuoroinen yhteistyö vapaaehtoistoimijoiden kanssa on ollut vankka tutkijan ammattikoulu.
 
”Kasvotusten tapaaminen, keskustelu ja erilaisten teorioiden testaaminen on hyvin motivoivaa. On hyvin palkitsevaa kun näkee esimerkiksi jollain omalla motivaatioon liittyvällä mallinnuksella olevan annettavaa vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa.”

Onnellisuus on aika universaali teema ja kiehtova tutkimuskohde.



”Kaikki lopulta pohtivat näitä ´minä ja muut, hyvässä ja pahassa´ -teemoja. Haluaisin tutkimuksellani edistää yksilön ja yhteisön hyvää elämää.”

Lopuksi Anne Birgitta Pessin oma vinkki hyvään elämään: ”Älä analysoi elämää, vaan elä sitä!”

Tutustu myös:

Anne Birgitta Pessin haastatteluvideo Tietysti.fi:n videokirjastossa

Tiede.fi: Solidaarisuustutkija etsii auttamishalun ydintä

Suomenkuvalehti.fi: Lama lisää vapaaehtoistyön suosiota

Anne Birgitta Pessin kotisivu: http://www.helsinki.fi/collegium/english/staff/Pessi/pessi.htm

Kuukauden tutkija 1/2010: Anne Birgitta Pessi

Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessille Nils Klim -palkinto: http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Tama-on-Akatemia/Ajankohtaista/Akatemiatutkija-Anne-Birgitta-Pessille-Nils-Klim--palkinto/

Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Risto Alatarvas, Mauri Ratilainen ja Pixmac.fi