Home ja musiikki herättivät tunteita

18.04.2011

Joensuun SciFest-tapahtuman yhteydessä oli kaksi Suomen Akatemian järjestämää kaikille avointa tiedekahvilaa. Aiheina olivat musiikki ja tunteet sekä erittäin ajankohtainen aihe - home.

Professori Tuomas Eerola alusti aiheesta ”Nupit kaakkoon? Musiikin vaikutukset tunteisiin”. Eerola on mukana Suomen Akatemian monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä. Eerolan tutkimusintressit koskevat musiikin havaitsemista, musiikin ja tunteiden yhteyttä, musikaalisuutta sekä kognitiivista musiikkitiedettä.

"Myös lapset sekä eri kulttuurien edustajat ymmärtävät musiikin viestin. Musiikki voi esimerkiksi aiheuttaa itkun tai vilunväreitä", kuvailee Eerola musiikin vaikutuksia.

Elämysteollisuudessa, kuten tietokonepeleissä sekä elokuvissa musiikin yhteyttä tunteisiin on osattu hyödyntää kautta aikojen.

"Sosiaalisissa tilaisuuksissa ja arkielämässä musiikilla on suuri rooli tunteiden syntymisessä. Olemme kehittäneet musiikin piirreirrotusohjelmiston ja sille kolmiulotteisen kuvaajan. Ohjelma analysoi varsin selvästi mitä tunteita musiikkikappale herättää; ilo, surullisuus, hellyys, pelko, viha…"

Musiikki parantaa, ylläpitää ja myy

Musiikilla on tervehdyttävä vaikutus. Viime aikoina asiasta on saatu varsin merkittäviä hyvinvointi- ja kuntoutustuloksia.

"Teppo Särkämö väitteli maaliskuussa Helsingissä aiheesta ”Musiikki toipuvissa aivoissa”. Aivoverenvuotopotilaille soitettu musiikki oli paljon tehokkaampaa kuin äänikirjat. Aktiivisella musiikin tekemisellä on tutkimusten mukaan hyvä hoitovaste masennuksen hoidossa", Tuomas Eerola kertoo.

Aihe herätti yleisössä keskustelua muun muassa alzheimer-, parkinson- sekä dementiapotilaiden reagoimisesta musiikkiin.

"Kyllä musiikilla näyttäisi olevan kognitiivista toimintaa ylläpitävää voimaa", myöntää Eerola.

Kuinkahan moni on huomannut millainen musiikki kaupoissa tai ravintoloissa soi? Musiikilla vaikutetaan kuluttaja- ja ostokäyttäytymiseen.

"Kriittinen kuluttaja saattaa huomata tämän. Tutkimuksilla on selkeästi osoitettu, että musiikin volyymi ja tempo vaikuttavat liikkumisnopeuteemme. Klassinen musiikki puolestaan tuo mielikuvan korkeammasta laadusta, jolloin hintatasokin nousee", Eerola heittää esimerkiksi.



"Kaupassa tehtiin testi, jossa tutkittiin ranskalaisen ja saksalaisen musiikin soittamisen yhteyttä kyseisten maiden viinien myyntiin. Asioilla oli selvä yhteys. Kun soi ranskalainen musiikki, ranskalaista viiniä myytiin enemmän ja päinvastoin. Silti vain muutama ihminen kertoi ostaneensa viiniä nimenomaan musiikin takia."

Mikrobitoksiinit sairastuttavat hometalossa

Tutkimusjohtaja, mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen oli Joensuun toisen tiedekahvilan vetonaulana. Aiheena oli ”Mikä hometalon sisäilmassa myrkyttää?” Alustus ja keskustelu sivusi myös yleisemmin erilaisia mikrobien tuottamia myrkkyjä.

Salkinoja-Salosella on tilaisuudessa mukana pienoislaboratorio, jonka avulla yleisö sai seurata muun muassa hammastahnasta uutettujen triklosaani-myrkkyjen vaikutusta sian siittiösoluihin.



Ihmiset sairastuvat kodeissa ja työpaikoilla. Monesti sairastumisten syyt jäävät mysteereiksi. Sisäilma sairastuttaa ja siitä osataan monia asioita jo mitatakin. Ei kuitenkaan tarpeeksi paljon.

"Meiltä puuttuu kunnollinen sisäilmalainsäädäntö. Kotona altistumista ei koske mitkään säännöt. Asetettuihin mikrobiraja-arvoihin mahtuvat niin tavalliset kuin hometalotkin. Elintarvikkeiden osalta mikrobien vaikutukset oivallettiin jo 20 vuotta sitten."

Salkinoja-Salonen kritisoi, ettei mikrobiologeja ole otettu mukaan sisäilmatyöryhmiin. EU:ta sisäilma ei kiinnosta, koska ongelmat koskevat vain muutamia harvoja maita. Lämpimissä maissa voidaan rakentaa löyhemmin ja tuuletus on lähes jatkuvaa.

Salkinoja-Salonen on tutkinut Helsingin yliopiston biokeskuksessa sisäilman toksisia aineita jo 25 vuotta.

"Mikrobien tuottamien toksiinien myrkyllisyystasot on selvitetty, mutta viranomaiset eivät hyödynnä niitä", harmittelee Salkinoja-Salonen.

Hän kertoo tutkineensa muun muassa sisäilmasta otettuja aineita sian haimakudoksella.

"Mikrobitoksiinit tuhoavat haiman beetasoluja ja aiheuttavat sitä kautta siis diabetesta. Syy diabeteksen rajuun yleistymiseen on selkeästi ulkoinen tekijä. Tutkimusryhmämme tekee paljon yhteistyötä diabetestutkimuksen kanssa."

Salkinoja-Salonen uskoo toksiinien olevan syypäänä myös neurologisten sairauksien lisääntymiseen. Ikääntymisen piikkiin laitettu rappeutuminen voikin johtua hometalojen mikrobitoksiineista. Tutkija muistuttaa, että me kaikki olemme täynnä mikrobeja ja mikrobeja tulee sisäilmaan myös meistä.

"Kaikki mikrobit eivät ole vaarallisia. Vain ne, jotka tuottavat toksiineja, ovat haitaksi. Toksiinit ovat rasvaliukoisia ja ne pystyvät imeytymään ihon läpi elimistöön. Ihminen on täysin suojaton toksiineille."

Hometalo-ongelmat ovat kuitenkin Salkinoja-Salosen mukaan ratkaistavissa.

"Etsi aiheuttaja, poista se ja estä uusien ongelmien syntyminen", hän ohjeistaa lyhyesti ja ytimekkäästi.

Lue lisää:

Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikön verkkosivut:
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/musiikki/tutkimus/hty

Mirja-Salkinoja-Salosen tutkimusryhmän verkkosivut:
http://www.biocenter.helsinki.fi/groups/salkinoja/index.htm

"Hometaloissa hengitetään myrkyllistä ilmaa". Salkinoja-Salosen haastattelu Kemia-lehdessä 2008:
http://www.kemia-lehti.fi/pdf/kem608_home.pdf



Teksti: Annika Sutinen
Kuvat: Annika Sutinen, Risto Alatarvas ja Pixmac.fi