Suomalainen huippuyksikkö pisti Petran uuteen uskoon
20.04.2009
Suomen Akatemian Tiedekahvilassa Joensuun SciFest –tapahtumassa torstaina 16.4.2009 kertoi professori Jaakko Frösén elävästi Petrasta löydetyistä hiiltyneistä papyruskääröistä ja kuinka hän pääsi niitä tutkimaan. Papyrusten innoittamana Frösén tutkimusryhmineen on tehnyt myös arkeologisia kaivauksia Jordaniassa Aaroninvuorella ja tehnyt merkittäviä löytöjä.
Professori Jaakko Frösén johtaa Suomen Akatemian Antiikin Kreikan kirjoitetut lähteet –huippuyksikköä.
"Olin vuonna 1992 Suomen Ateenan Instituutin johtajana ja vierailulle tuli yhdysvaltalainen arkeologi Ammanista. Hän kertoi Jordanian ihmeistä ja arkeologisista kaivauksista Petrassa. Lupasin mennä sinne vierailulle, jos he löytäisivät Petrasta papyruksia. Niitä ei siis ollut silloin vielä löytynyt", kertoili Frösén runsaslukuiselle yleisölleen Joensuussa.
Kuinka ollakaan, amerikkalaiset löysivät kuin löysivätkin Petrasta papyruksia 6.12.1993 ja jo jouluaatonaattona Frösénin ovelle tuli kuriiri mukanaan kutsu Petraan. Löytyneet papyrukset olivat hiiltyneitä, juuri sellaisia mihin suomalainen professori on erikoistunut.
"Ei auttanut muuta kuin pitää lupauksensa ja lähteä auttamaan amerikkalaisia. Heillä ei ollut hiiltyneisiin papyruksiin erikoistuneita tutkijoita. Heillä oli kuitenkin tieto, että hullut suomalaiset osaavat avata mustuneita papyruskääröjä", Frösén naurahtaa.
Urakka oli luultua suurempi
Helmikuussa vuonna 1993 Jaakko Frösén lähti kartoittamaan papyruskääröjen tilannetta Petraan. Hän kohtasi kauhistuttavan surkean tilanteen. Papyruskääröt olivat aivan mustuneita ja mustuneiden roskien peitossa.
"Ajattelin jo, että taisi tulla hukkareissu. Kokeeksi kuitenkin avasin yhden rullan ja totesin sen onnistuvan. Sen perusteella arvioin 10 koulutetun hengen työryhmältäni menevän 50 rullan avaamiseen puoli vuotta."
Syksyllä 1994 Frösén työryhmineen aloitti vaativan työn, mutta puolessa vuodessa kaikkia papyruskääröjä ei saatu avattua. Aikataulujen pettäminen johtui yksinkertaisesti siitä, että rullia olikin todellisuudessa 154. Frösén palasi Jordaniaan työryhmineen toukokuussa 1995 päättämään urakkaansa.
Petrasta löytyneet papyruskääröt olivat täysin mustia. Miten mustasta papyruksesta pystyy lukemaan mustalla kirjoitettua tekstiä?
"Kun papyrus hiiltyy, sen oma pinta on kiiltävä ja heijastaa kaiken valon takaisin. Sen sijaan musteen jälki on mattapintainen ja imee kaiken valon. Näin syntyy valaistuksen kontrasti, joka mahdollistaa tekstin lukemisen", selventää Frösén.
Kristinusko saavutti sittenkin Petran
Hiiltyneet papyruskääröt löytyivät Petrasta kirkosta, joten alunperin niiden arveltiin sisältävän uskonnollisia tekstejä. Ne kuitenkin paljastuivat arkistoiksi ja asiakirjoiksi.
"Petran hiiltyneet papyrukset avasivat aivan uusia näköaloja kaupungin historiaan ja muuttivat sen sananmukaisesti uuteen uskoon. Petraa pidettiin harhaoppisuuden tyyssijana, jonne kristinusko ei ollut levinnyt. Tutkimamme papyruskääröt on ajoitettu tehdyiksi 500-luvulla, ovat kreikankielisiä ja löytyivät piispan kirkosta. Nämä asiat osoittavat sen, että kristinusko on levinnyt Petraan", kiteyttää professori löydöksiään ja jatkaa asian selventämistä yleisölleen.
Kristinuskon ei uskottu levinneen Petraan, koska tutkijat uskoivat, että kaupunki tuhoutui rajussa maanjäristyksessä jo vuonna 363. Professori Frösénin tutkimat papyrukset kuitenkin osoittavat, että kaupunki kukoisti yhä 500-luvulla. Viimeisin varma päiväys, joka löytyi papyrusarkistosta, on vuodelta 593.
"Petra ei siis tuhoutunut vuoden 551 maanjäristyksessäkään, kuten jo ehdimme välillä ajatella. Emme tarkalleen tiedä miten Petra hävisi kaupunkien joukosta, mutta voimme sanoa, että kristinusko on edennyt sinne ensimmäisessä vaiheessa. Paikalliset nabatealaiset omaksuivat kreikan kielen ja myöhemmin myös uskon, mutta nimet säilyivät osittain nabatealaisina", Frösén luennoi.
Yksi ainoa sana kiinnitti huomion
Kristinuskoisen Petran olemassaolon Frösén perustelee yhdellä ainoalla sanalla, ”talo”, joka löytyi Petran papyruksista.
"Kielitieteilijänä kiinnitin huomiota Obodianos-nimisen henkilön testamentista löytyneeseen erikoisuuteen. Yksi testamentin edunsaajista oli Pyhän ylipappi Aaronin talo. Miksi talo? Miksi ei kirkko tai luostari? Teksteistä emme löytäneet siihen vastausta ja siksi teimme kaivauksia läheisellä Aaroninvuorella ja löysimme rakennusryhmän, jossa oli kappeli, kirkko, luostari, ruokasali sekä mielenkiintoisimpana iso rakennus, jossa on 20 neliön huoneita."
Rakennus on Frösénin mukaan todennäköisesti hotelli ja varsin hieno sellainen. Aaroninvuorelle on haudattu ylipappi Aaron. Tämän takia Petra oli vilkas pyhiinvaelluskohde jo 500-luvulla.
"Pyhän ylipappi Aaronin talo olikin siis Pyhän ylipappi Aaronin pyhiinvaelluskeskus, jossa oli myös hotelli. Pyhiinvaelluskeskukselle ei ole kreikan kielistä termiä ja näin ollen oli käytetty yleisnimeä talo", päättää Frösén luentonsa.
Lue lisää:
Teksti: Annika Sutinen
