Tiede on taidetta: Vanhalla Ylioppilastalolla puhutti muun muassa sikasyntyinen influenssa

21.08.2009

Viruksista, nanotieteestä ja niiden yhteyksistä terveyteen ja ympäristöön keskustelemassa toimittaja Minna Lindgren (vas.), tutkimuspäällikkö Taina Nystén, professori Heikki Peltola, professori Kai Nordlund sekä infektiolääkäri Jukka Lumio.

Tiede puhutti jälleen Vanhan Ylioppilastalon Kuppilassa elokuussa 2009. Erityisteemana olivat erilaiset pelot.

Perjantaina 14.8. keskusteltiin mm. turvallisuuden tunteesta ja kaupunkitilaan liittyvistä peloista. Pelkääminen on keskustelijoiden mukaan lisääntynyt Suomessa viime aikoina. Kuka enää jättää lastenvaunuja takavuosien tapaan kaupan ulkopuolelle ostoksia tehdessään? Akatemiatutkija Hille Koskela korosti, että peloista pitää puhua ja pelkokierre on pyrittävä katkaisemaan. Kuuntele Hillen radiohaastattelu: Pelon kulttuuri vallannut suomalaiset? - Hyvin toimeentulevat ostavat lisäturvaa citymaastureista ja hälytyspalvelusta

Maanantaina 17.8. puhuttivat työelämän pelot. Nykyajan kiivastahtisessa työelämässä voi esiintyä myönteisten haasteiden ja työnilon lisäksi myös erilaisia pelkoja ja ongelmia, kuten työpaikkakiusaamista, masennusta ja ahdistuneisuutta. Tutkija Marjo Sinokki korosti, että esimiehen tuki ja myönteinen työilmapiiri ovat tärkeitä tekijöitä mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä. Katso Marjon haastattelu:
Esimiehen tuki työpaikalla ratkaiseva mielenterveysongelmien ehkäisemisessä.

Tiistaina 18.8. kapakkayleisö puntaroi ympäristöasioita ja kuuli myös ympäristöhuolestumisen historiasta. Tärkein ekoteko olisi tutkijoiden mukaan se, että siirtyisimme nykyistä enemmän julkisen liikenteen käyttämiseen ja laskisimme lisäksi asuntojemme lämpötiloja parilla asteella. Mutta mitä pelättiin aiemmin? Kuuntele professori Timo Myllyntauksen radiohaastattelu: Ilmasto ja sää huolestuttavat suomalaisia.

Neljäs tiedeilta keskiviikona 19.8. käsitteli viruksia ja nanotiedettä. Saimme kuulla, ettei sikainfluenssan suhteen ole syytä hysteriaan. Monet tulevat kyllä lähitulevaisuudessa sikainfluenssaan sairastumaan, mutta kyseessä on todennäköisesti oireiltaan normaalin kausi-influenssan kaltainen tauti. Professori Heikki Peltola korosti, ettei hysteriaan ole syytä ja halailla ja kätellä pitäisi aivan normaalisti. Yltiöpäiseen desinfiointiin ei pitäisi ryhtyä. "Ihminen, joka on huolestunut bakteereista ja viruksista on jo menettänyt pelin", hän korosti.  

Meneekö nano nenään? Suomen ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö Taina Nysténin mukaan voi mennäkin, ja myös sujahtaa ympäristöömme. Nanomateriaalien ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei hänen mukaansa ole tarpeeksi tutkittu. Professori Kai Nordlund vastasi, että kyllä vaikutuksia tutkitaan. Suomen Akatemian FinNano -tutkimusohjelman rahoituksesta 10 % menee Nordlundin mukaan nimenomaan erilaisia vaikuksia koskevaan tutkimukseen. Hän korosti, että nanomateriaalit ja hiukkaset ovat osa arkeamme ja elämäämme jo nyt: mm. tietokoneissa käytetään nanomateriaaleja ja suurin nanohiukkasten aiheuttama terveyshaitta syntyy kun puuta poltettaessa syntyy nanokaasuja.

Tsekkaa myös Art goes Kapakka -tapahtuman kotisivut: http://www.artgoeskapakka.fi/?q=tiede-on-taidetta-science-art