Keski-ikäiset naiset kaikkiruokaisimpia kulttuurin kuluttajia
22.08.2011
Suomalainen kulttuuritapahtumien vakiokävijä on keski-iän ylittänyt nainen. Nyt myös tutkimus vahvistaa tämän käytännön havainnon, toteaa tutkijatohtori Semi Purhonen Helsingin yliopistosta. Hieman yllättävää on, että suomalaiset naiset ovat kulttuurin suhteen myös miehiä kaikkiruokaisempia.
Purhonen on tiimeineen kerännyt Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa laajan kulttuurin kuluttamista, kulttuurisia makuja ja kulttuuripääomaa koskevan kysely- ja haastatteluaineiston. Nyt käynnissä on tulosten analyysi ja vertailu.
Alan uranuurtaja maailmalla on ollut ranskalainen sosiologi ja kulttuuriantropologi Pierre Bourdieu, jonka kulttuurin kuluttamista yhteiskunnallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta tarkasteleva tutkimus on ollut suhteellisen vähän testattua tai sovellettua muualla Euroopassa.
”2000-luvun alussa Isossa-Britanniassa perustettiin iso tutkimushanke, jossa lähtökohdaksi otettiin Bourdieun ajatusten testaaminen. Suomessa päätettiin tehdä samanlainen tutkimus, jossa myös vertailtaisiin tilannetta Suomen ja Englannin välillä”.
Bourdieun mukaan kulttuurin kuluttaminen ei ole irrallista muusta yhteiskunnasta. Yhteiskunnalliset hierarkiat ja luokkarakenne vaikuttavat kulttuurin kuluttamiseen ja kulttuurisiin makuihin, toisaalta kulttuurin kulutuksen kautta syntyvät erot myös osaltaan ylläpitävät ja luovat luokkarakennetta.
Koulutustaso on tärkein kulttuurin kuluttamisen mittari
Purhonen kertoo, että kulttuurin kuluttaminen ymmärretään heidän tutkimuksessaan laajasti, sisältäen myös muun kuin rahan käyttöä sisältävän kuluttamisen, kuten makukysymykset, kulttuurisen tietämyksen sekä mm. ihmisten kirjakokoelmat. Korkeakulttuurin lisäksi käsitellään arkisia asioita, kuten syöminen, urheilu ja televisionkatselu.
Aineistosta ilmenee, että koulutustaso on tärkein kulttuurin kuluttamiseen vaikuttavista sosiaalisen aseman mittareista. Korkeakulttuurilla ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan juurikaan snobbailla vaan nyt arvostetaan laaja-alaisuutta.
”Korkeasti koulutetut kuluttavat lähes kaikkea kulttuuria ja pitävät lähes kaikesta kulttuurista enemmän kuin matalammin koulutetut. Korkeasti koulutetut ja hyvässä sosiaalisessa asemassa olevat ihmiset ovat yliedustettuina klassisissa korkeakulttuurisissa harrastuksissa, kuten klassisen musiikin konserteissa ja oopperassa. Toisaalta korkeasti koulutetut pitävät myös lähes kaikesta populaarikulttuurista, paitsi tosi-TV:stä.”, Purhonen naurahtaa.
”Työpaikoilla keskusteltaessa laajasta kulttuuriskaalasta voi olla hyötyä. Kahvipöytäkeskusteluissa voidaan liikkua jääkiekko-ottelujen tuloksista Savonlinnan oopperajuhlien ohjelmaan. Repertuaarin laajuus on korvannut ajatuksen yhdestä vallitsevasta korkeakulttuurin muodosta, jonka hallitseminen olisi tärkeää”.
Naisilla laajin kulttuuripaletti
Nuoren koulutetun väestön oletetaan usein olevan kulttuurin suhteen kaikkein kaikkiruokaisinta kansaa. Vaan eivätpä ole Suomessa, jossa eturintamassa ovat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset.
Syytä tilanteeseen on Purhosen mukaan etsitty monesta suunnasta, eikä yhtä selittävää tekijää ole keksitty. Iso-Britanniassa sukupuolten välinen ero ei ole yhtä suuri.
Nuoremmissa ikäluokissa korkeakulttuurin suosio on laskussa, samoin sen nauttima status.
Taidelaitosten kannattaneekin tulevaisuuttaan silmällä pitäen välttää eliittileimaa ja tarjota kiinnostavaa ja monipuolista sisältöä myös miehille ja nuorille.
”Miehille ja nuorille halvemmat liput oopperaan”, ehdottaa Purhonen. Työttömien ja muiden huono-osaisten oletan sellaisia jo saavan”.
Lue lisää:
Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Risto Alatarvas ja Pixmac.fi
