Ihminen ja Kosmos 2004: Tieto ja taito

Jo yhdeksättä kertaa järjestetty Ihminen ja Kosmos -tapahtuma keräsi jälleen Kuhmo-talon Pajakka-salin täyteen alustuksista ja keskusteluista kiinnostunutta yleisöä. Pro Kuhmo Oy:n ja Suomen Akatemian järjestämä tapahtuma on ainutlaatuinen. Se tuo yhteen tutkijat, taiteilijat ja suuren yleisön pohtimaan ajankohtaisia - ja samalla ajattomia - teemoja.

Vuonna 2004 musiikillisesta annista vastasi nuorten muusikoiden Meta4-kvartetti (kuvassa) ja pianisti Jukka Nykänen, jotka onnistuivat omalta osaltaan valottamaan tiedon ja taidon yhteyttä

Tietoa ja taitoa lähestyttiin maaliskuisena viikonloppuna monen tieteen- ja taiteenalan edustajan voimin. Filosofi Eero Ojanen pohti omassa alustuksessaan tiedon käsitteen alkuperää. Hänestä tieto käsitteenä juontaa tie-sanasta. "Tieto on tien tietämistä ja tuntemista. Kysymyksessä ei ole pelkän faktan tai datan kerääminen, vaan tien löytäminen. Se on vaativaa ja päämäärähakuista. Höpötys tietoyhteiskunnasta hukkaa olennaiset asiat, kuten päämäärän: Mikä tie pitäisi löytää, millä tiellä pysyä?"

Professori Mikael Fortelius pohti tiedon ja taidon käsitteitä ihmisen evoluution näkökulmasta. Kulttuurievoluutiossa hankitut taidot siirtyvät populaatiossa sosiaalisen oppimisen kautta. Taitoja pidetään yleensä yksinkertaisina, sillä ne ovat yleisiä myös eläinkunnassa. Sen sijaan tietoon perustuva kumulatiivinen kulttuurievoluutio liittyy ennen kaikkea ihmiseen. Kyseessä on moniulotteinen tietojen ja taitojen kokonaisuus, jota yksi yksilö ei pysty elämänsä aikana hankkimaan. "Johtuuko ihmisen valtava menestys verrattuna muihin nisäkkäisiin juuri kumulatiivisesta kulttuurievoluutiosta", Fortelius kysyi.

Tiede ja taide ovat yhtä

Runoilija, kääntäjä Kai Nieminen pohti alustuksessaan tieteen ja taiteen eroja. Hänestä tiede ja taide eivät ole vastakkaisia. Päinvastoin, ne ovat yhtä ja samaa maailmaa. "Taide ei jäljennä, vaan jäsentää maailmaa. Ajattelun taidon voi kehittää ajattelun taiteeksi, jolloin syntyy kirjoittamatonta runoutta", hän kuvaili.

Yleisöä ja alustajia puhutti paljon myös hiljainen tieto ja sen merkitys. Keraamikko, tutkija Elina Sorainen käsitteli omassa esityksessään käden tietoa ja taitoa sekä käsityötaidon häviämistä. Informaatioverkostojen professori Riitta Smeds puhui hiljaisen tiedon siirtämisestä osana taidon kehittymistä sosiaalisena prosessina. Miten yhteisö voi tehdä taidosta tietoa, muuttaa hiljaista tietoa julkilausutuksi tiedoksi?

Eero Ojasen mielestä tieteen on vaikea päästä käsiksi hiljaiseen, sisäistettyyn tietoon, jota voisi kutsua myös viisaudeksi. "Metodologisesti asiaa voisi lähestyä ottamalla hengen käsite käyttöön myös tieteessä."

Teksti: Riitta Tirronen

 
Yleisö oli jälleen kerran tyytyväinen tapahtuman antiin.  "Parasta on ollut ohjelman monimuotoisuus. Ja älyllisen voimistelun lisäksi olemme kuulleet hienoja musiikkiesityksiä." Näin totesi  kuhmolainen kaupungininsinööri Heikki Huotari, joka on ollut yleisön joukossa tapahtuman alkuajoista lähtien.

Keskustelijat

• Jan Otto Andersson, kansantaloustieteilijä, Åbo Akademi
• Mikael Fortelius, prof., Hgin yliopisto, Geologian ja paleontologian os.
• Tuulikki Karjalainen, toiminnanjohtaja, Kuhmon Kamarimusiikki
• Seppo Kimanen, taiteellinen johtaja, Kuhmon Kamarimusiikki
• Pekka Lehtinen, graafikko
• Kai Nieminen, runoilija
• Eero Ojanen, filosofi
• Osmo Rauhala, taidemaalari, maanviljelijä
• Raimo Salokangas, prof., Jyväskylän yliopisto
• Boris Segerståhl, prof., Oulun yliopisto, Thule-Instituutti
• Riitta Smeds, prof., TKK
• Elina Sorainen, keraamikko
• Oiva Turpeinen, prof.