Älä mene sinne kellariin!

06.02.2012

Tuntematonta tappajaa pakeneva nainen ei saa raskasta ulko-ovea auki lukuisista yrityksistään huolimatta. Pieni lapsi piiloutuu vaatekaappiin, jonka oven aukoista näkee huoneessa liikkuvan tappajan varjon. Perheenisä taas kohtaa loppunsa pimeässä kellarissa tapahtuvan ajojahdin jälkeen. Tapahtumat sijoittuvat korkealla mäen päällä sijaitsevaan synkkään taloon, johon pahaa-aavistamaton perhe on äskettäin muuttanut.
Arkkitehtuuri ja elokuva ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Rakennettu tila tarjoaa runsaasti dramaturgisia mahdollisuuksia elokuvantekijälle, kertoi Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotieteen professori Henry Bacon Arkkitehtuuri ja elokuva -tapahtumasarjan avausluennollaan.

Arkkitehtuuri muun muassa määrittää elokuvan ajan ja tapahtumapaikan: sijoittuuko tarina menneeseen aikaan, nykyhetkeen vai tulevaisuuteen? Rakennus luo elokuvaan tunnelman ja ennakko-odotuksia. Mitä on luvassa, kun huolettoman oloinen perhe saapuu autolla syrjässä sijaitsevalle synkän näköiselle talolleen? Arkkitehtuurin avulla voidaan myös määritellä sosiaalista asemaa ja suhteita rakennuksen sisällä. Kenen koti on kyseessä, kenen vankila? Kuka yskii yläkerrassa?

Rakennuksen lähestyminen, katon alla suojassa oleminen, taloon astuminen, ovesta käyminen, huoneessa oleminen tai ikkunasta katsominen luovat elokuvassa tilallisia peruselämyksiä. Kotioven avaaminen voi ilmentää muun muassa odotusta, täyttymystä, vierautta tai tuttuutta. Myös pimeys ja valo luovat erilaisia odotuksia tulevista tapahtumista.

Rakennuksen eri osilla ja huoneilla on professori Baconin mukaan erilaisia dramaturgisia rooleja. Raollaan olevan oven takana voi sijaita jotain hyvin salaista. Huoneen sekaisuus tai siisteys voi paljastaa oleellista päähenkilön luonteesta. Yläkerran huoneesta kuuluva lattian narina luo nopeasti jännitystä. Tiukasti suljettu huone tai alakerran pimeä kellari herättävät katsojassa monia kysymyksiä. Seinän murtuminen, oven hajottaminen tai ikkunan särkyminen ovat hyvin dramaattisia tehokeinoja. Salaiset ulottuvuudet, kuten väkivalloin luodut kulkureitit, piilopaikat tai ansat ovat myös usein elokuvassa käytettyjä dramaturgisia keinoja. Mitä sijaitsee pitkien käytävien varrella? Onko kulman takana ystäviä vai vihollisia?

Seuraava Elokuva & arkkitehtuuri -tapahtumasarjan luento perjantaina 10.2. klo 14.30 elokuvateatteri Orionissa, lisätietoja ohjelmasta.