Musiikista on moneksi!
10.08.2012
|
Musiikki vaikuttaa meihin kaikkiin, mekanismit ovat vielä osittain epäselviä.
|
”Musiikin vaikutukset hyvinvointiin tulevat hyödyttämään yhteiskuntaamme jo lyhyelläkin aikavälillä”, professori Petri Toiviainen lupailee. Hän johtaa Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikköä, missä tehtävällä tutkimuksella on useita käytännön sovelluksia.
”Tuloksia voidaan käyttää muun muassa musiikkiterapiassa, koulutuksessa ja masennuksen sekä aivohalvauksen hoidossa.” Mutta kuinka musiikki voi vaikuttaa tähän kaikkeen? Toiviaisen mukaan vastaus löytyy aivoista.
|
”Musiikki aktivoi laajoja alueita aivoissa: liikkumiseen liittyviä motorisia alueita, tunteisiin linkittyneitä limbisiä osia sekä luovuuteen yhdistetyn oletusmoodiverkon”, hän luettelee. Tutkimustuloksia saadaan mittaamalla aivojen toimintaa niiden prosessoidessa autenttista musiikkia.
”Yksikkömme on ensimmäistä kertaa maailmassa tutkinut aivojen käyttäytymistä oikeaa musiikkia kuunneltaessa. Ennen käytössä olleet keinotekoiset musiikkistimulukset eivät anna oikeaa kuvaa, mitä aivoissa tapahtuu.”
Musiikki liikuttaa kaikkia
|
Toiviainen tiimeineen on soittanut koeryhmälle argentiinalaista tangoa ja huomannut, että kokonaisvaikutukset ovat suuremmat kuin osiensa summa. ”Etenkin motoristen alueiden aktivoituminen on vahvaa. Ihmisillä on automaattinen reaktio musiikin pulssiin; liike ja musiikki ovat vahvasti yhteydessä.”
Jopa niinkin paljon, että esimerkiksi tanssityylin perusteella voi tulkita persoonallisuustyyppejämme.
Musiikin ja liikkeen vuorovaikutus on keskeinen elementti myös tanssiterapiassa. ”Musiikin mukana liikkuminen tarjoaa mahdollisuuden erilaisten tunteiden kokemiselle ja ilmaisemiselle, mistä voi olla hyötyä esimerkiksi masennuspotilaita hoidettaessa."
”Musiikin avulla voi myös vaikuttaa ravintolakäyttäytymiseemme: soittamalla nopeatempoista ja kovaäänistä musiikkia asiakkaat juovat enemmän kuin soitettaessa rauhallista ja hidasta musiikkia”, Toiviainen kertoo. Myös ostoskeskukset käyttävät hänen mukaansa tietynlaista musiikkia innostaakseen asiakkaita ostamaan enemmän.
|
Kuvassa punaisella näkyvät alueet aktivoituvat eniten koehenkilöiden kuunnellessa argentiinalaista tangoa.
|
Täsmähoitoa aivoille musiikin avulla
Musiikin vaikutuksen mekanismit ovat vielä osittain epäselviä. Tiedossa on, että musiikki vaikuttaa, mutta selvitettävänä on vielä, miksi se vaikuttaa. ”Se tekeekin tutkimuksesta niin mielenkiintoista!” Toiviainen innostuu.
”Tällä hetkellä tutkimme, kuinka erilaiset musiikkityylit vaikuttavat aivoissa. Soitamme koehenkilöille muun muassa Beatlesia ja tutkimme myös, reagoivatko koulutetut muusikot samalla lailla kuin kouluttamattomat.”
Aivoalueiden aktivoitumisen tutkiminen avaa monia mahdollisuuksia lääketieteen sovelluksiin. ”Jossain vaiheessa voi olla mahdollista eritellä jokin tietty osa aivoista, mihin tietynlainen musiikki vaikuttaa, ja stimuloida tätä osaa. Menetelmää voitaisiin käyttää hoitona aivohalvauspotilailla”, Toiviainen visioi.
Mikä tekee musiikista surullista?
Toiviaisen ryhmän sovelluksille on myös kaupallista käyttöä. Yksi uusimmista on Emotion Visualizer -ohjelma, joka pystyy tunnistamaan musiikin emootiosisältöä. ”Ohjelma kuuntelee musiikkia ja analysoi, onko se iloista, surullista tai esimerkiksi pelottavaa”, hän selittää.
Sovellusta voi käyttää apuna sävellystyössä, ja se on käyttökelpoinen etenkin elokuvamusiikin saralla, missä musiikin synnyttämät emootiot ovat pääosassa. Myös musiikkiterapiassa ohjelma voi olla apuvälineenä potilaiden hahmottaessa musiikilla eri tunnetiloja.
”Uusimpien tulosten mukaan ihminen tunnistaa musiikin emootiosisällön jo puolen sekunnin kuuntelemisen perusteella”, Toiviainen paljastaa. Musiikkilajilla ja kuuntelijan kulttuurilla ei ole väliä, universaalit piirteet ratkaisevat.
”Esimerkiksi surullinen musiikki on yleensä hitaampaa, pehmeämpää ja musiikillinen artikulaatio on enemmän legato kuin staccato. Tärkein yksittäinen tekijä emootiosisällön selvittämisessä on kuitenkin soundi.”
Toiviaisen kehittämä ohjelma mittaakin musiikin yleissoundia tehokkaasti, ja esimerkiksi suositut Spotify ja Last FM -musiikkiohjelmistot voivat käyttää tekniikkaa etsiessään ja tunnistaessaan käyttäjille sopivaa musiikkia.
Toiviaisen kehittämä Emotion Visualizer -ohjelma näyttää, milloin musiikki on surullista tai iloista.
Musiikissa on mystiikkaa
|
Jyväskylän monitieteisen musiikin tutkimuksen huippuyksikössä sijaitsee yksi Euroopan parhaista studioista.
|
Musiikilla on myös paljon mahdollisuuksia pedagogiikan saralla. Toiviainen väittää, että esimerkiksi karaoke voi auttaa vieraan kielen oppimisessa. Syynä on musiikin motivoiva ja tyydytystä tuottava luonne.
”Uskon, että karaoken laulaminen voi edistää kielen oppimista monella tavalla: se kehittää lukemisen sujuvuutta, ääntämistä ja sanavarastoa ja on lisäksi hauskaa”, hän luettelee. Helsingin yliopistossa oleva huippuyksikön osasto selvittää parhaillaan musiikin vaikutuksia oppimiseen.
|
Aivan kaikkea tiede ei kuitenkaan pysty selvittämään. Se, miten musiikki meihin vaikuttaa, on todellisuudessa riippuvainen myös persoonallisuudestamme, muistoistamme ja tilanteesta, jossa musiikki kuunnellaan.
”Tietty osa prosessista voidaan selittää tieteen avulla, mutta musiikissa on varmasti aina pieni osa mystiikkaa – jokin aspekti, jota ei voi tieteellisesti selvittää”, Toiviainen summaa.
Teksti: Juho Karjalainen
Kuvat: Juho Karjalainen ja Petri Toiviainen
