Vuoden tiedekirja -palkinto Helena Hallenbergille ja Irmeli Perholle

koulutusuusi — 2011-01-05T13:35:40+02:00

Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty filosofian tohtori Helena Hallenbergille ja filosofian tohtori Irmeli Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa (Gaudeamus). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininta (2500 euroa) on myönnetty Teemu Rintalalle ja Veikko Rinteelle teoksesta Suomen luteet – johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan (Hyöteistarvike Tibiale).

Mitä tiede sanoo arkisista asioista?

koulutusuusi — 2010-12-21T11:51:30+02:00

Tammikuussa 2011 tiede vastaa sananmukaisesti arjen kysymyksiin, kun Tieteen päivien teemana on Arjen arvoitus – Vardagens under. Tieteen päivät järjestetään 12.–16.1. 2011 Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Vuoden 2011 Tieteen päivillä arkea lähestytään kuuden aihekokonaisuuden kautta, yli 300 esiintyjän voimin.

Kaivosyhtiöiden hoidettava myös paikallistason vuorovaikutusta

Risto Alatarvas — 2010-12-01T13:05:44+02:00

Kaivostoiminnan paikallinen hallinta on toiminnan lisääntyessä Suomessa kasvava haaste kaikille toimijoille. Kunnat ovat puristuksissa kaivosyhtiöiden ja asukkaiden toiveiden välissä ja asukkaat joutuvat puolestaan pohtimaan omaa suhtautumistaan kaivostoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja riskeihin.

Aivotutkijasta, akatemiaprofessori Riitta Harista tulossa tieteen akateemikko

Risto Alatarvas — 2010-12-01T13:05:13+02:00

Tasavallan presidentin esittelyssä on huomenna 26.11.2010 tieteen akateemikon nimitys. Tieteen uudeksi akateemikoksi esitetään nimitettäväksi akatemiaprofessori Riitta Hari Aalto-yliopistosta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovuttaa akateemikon arvonimeä koskevan nimityskirjan akateemikolle maanantaina 29.11.2010.

Henkilökohtainen lääketiede avaa tietä yksilöllisille hoidoille

Aila — 2010-11-18T09:51:38+02:00

Henkilökohtaisen lääketieteen käytännöistä ja teknologioista odotetaan ratkaisua monien vakavien sairauksien kuten syövän tehokkaampaan hoitoon. Henkilökohtaisessa lääketieteessä yhdistetään potilaan perimästä saatua tietoa ja taudin molekyylitason informaatiota hoidon yksilölliseen räätälöintiin.

Kehitteillä uusi vihreä voitelu mineraaliöljyjen tilalle

Aila — 2010-11-12T10:44:19+02:00

Vesivoitelua kehitetään mineraaliöljyjen korvaajaksi bioteknologian avulla. Kyseessä on merkittävä uusi avaus, joka voi johtaa tieteelliseen läpimurtoon. Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta.

Suomessa kehitetty keinonivelten kestävyyttä testaavia laitteita

Aila — 2010-11-12T10:33:39+02:00

Dosentti Vesa Saikon johdolla on kehitetty koelaitteita, joilla materiaalien ja proteesien toimivuutta voidaan tarkasti simuloida laboratorio-olosuhteissa ennen asentamista potilaisiin. Tätä tutkimusmetodien ja -laitteiden kehitystyötä on tehty pitkäjänteisesti Suomen Akatemian rahoituksella. Koelaitteita on hyödynnetty runsaasti omassa tutkimustoiminnassa ja laitteista kaksi on äskettäin kaupallistettu.

Tiedebarometri 2010: Tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta

Aila — 2010-11-09T10:30:35+02:00

Tiede sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Maamme tieteen ja tutkimuksen tasoa pidetään hyvänä. Suomalaiset tuntevat suurta luottamusta tiedettä kohtaan ja nostavat merkittävimmäksi tieteenharjoittajaksemme Leena Peltonen-Palotien.

Hannes Lohi sai arvostetun tutkimusapurahan koirien geenitutkimukseen

Risto Alatarvas — 2010-10-20T13:10:50+03:00

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt merkittävän tutkimusrahoituksen eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen koirien neuropsykiatristen sairauksien geenitutkimukselle. Lohi on käynnistämässä tutkimusta erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden kuten yliarkuuden, pakko-oireisuuden ja paniikkikohtauksiin johtavan ääniarkuuden geenitaustojen selvittämiseksi koirissa. Geenien kautta päästään kiinni sairauksien syntymekanismeihin ja tutkimustietoa voidaan soveltaa myös ihmisiin.

Vuoden 2010 Akatemiapalkinnot Heli Skottmanille ja Sampsa Hyysalolle

Anita Westerback — 2010-10-14T13:16:59+03:00

Suomen Akatemia palkitsi kaksi tutkijaa torstaina 14.10.2010 Helsingissä. Akatemiapalkinnot myönnettiin akatemiatutkija Heli Skottmanille Tampereen yliopistosta ja tutkijatohtori Sampsa Hyysalolle Helsingin yliopistosta. Skottmanille akatemiapalkinto myönnettiin tieteellisestä rohkeudesta ja Hyysalolle yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Löytöretki tieteeseen - Suomen Akatemian tiedeviikko Turussa 28.9.-4.10.2010

Aila — 2010-09-21T11:09:30+03:00

Suomen Akatemia toteuttaa yhteistyökumppaneidensa kanssa Tiedeviikon Turussa 28.9-4.10.2010. Viikon aikana esitellään erityisesti kulttuurin ja yhteiskunnan alojen tutkimusta. Järjestämme tilaisuuksia paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat: mm. pääkirjastossa, Puutorin Vessassa, sekä Aboa Vetus -museossa. Akatemialla on myös oma messuosasto Turun kansainvälisillä kirja- ja tiedemessuilla Turun Messukeskuksessa.

Tiede on taidetta -tapahtumassa Vanhalla ylioppilastalolla pohditaan mikä on oikein ja mikä väärin

Aila — 2010-08-17T11:15:23+03:00

Tiede on taidetta -tapahtumassa Vanhalla ylioppilastalolla pohditaan mikä on oikein ja mikä väärin

Helsingin Juhlaviikkoihin kuuluva Tiede on taidetta -tiedekeskustelujen sarja järjestetään Helsingissä 23.–26.8.2010. Suomen Akatemia on mukana johdattelemassa kapakkakeskusteluja perimmäisten kysymysten äärelle. Tänä vuonna tiedekeskustelujen teemana on ”Mikä on oikein ja mikä väärin?”. Keskusteluja johtaa toimittaja Minna Lindgren. Kaikki keskustelutilaisuudet järjestetään Vanhalla Ylioppilastalolla.

Lise Meitnerin mukaan nimetty palkinto Suomeen

Risto Alatarvas — 2010-06-11T13:34:36+03:00

Euroopan fysikaalisen seuran ydinfysiikan jaosto myöntää joka toinen vuosi Lise Meitnerin mukaan nimetyn palkinnon. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä palkinnon sai Jyväskylän yliopiston professori Juha Äystö. Äystö työskentelee Suomen Akatemian ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikössä.

Millennium-teknologiapalkinnon vuoden 2010 päävoitto Michael Grätzelin aurinkokennoille

Risto Alatarvas — 2010-06-10T09:05:13+03:00

Vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkinnon päävoittaja on sveitsiläinen professori Michael Grätzel kolmannen sukupolven väriaineherkistetyillä aurinkokennoillaan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ojensi professori Grätzelille 800 000 euron arvoisen pääpalkinnon ja Huippu-veistoksen keskiviikkona 9. kesäkuuta Suomen Kansallisoopperassa järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa.

Akatemiatutkija Marjukka Myllärniemi menestyi sarjakuvakilpailussa

Risto Alatarvas — 2010-06-07T11:18:27+03:00

Akatemiatutkija Marjukka Myllärniemi saavutti kolmannen sijan Särö-lehden vapaa-aiheisessa sarjakuvakilpailussa. Myllärniemen sarjakuvanovellin nimi on "Eväspöytäläiset". Sarjakuvan teemana on yksilönvapaus, jota käsitellään henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särö julkisti sarjakuvakilpailunsa voittajat huhtikuussa 2010.

Kansainvälinen nuorten MY Camp -tiedeleiri on näköalapaikka suomalaiseen humaaneille arvoille rakentuvaan tutkimukseen ja teknologiaan

Risto Alatarvas — 2010-05-24T09:04:34+03:00

16–19-vuotiaille nuorille suunnattu MY Camp järjestetään Helsingissä 6.–13. kesäkuuta tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Noin tuhannen hakemuksen joukosta valittiin suositulle leirille 30 lahjakasta nuorta 14 maasta. Hakemuksia tuli 62 maasta ja kaikista maanosista, suomalaisia nuoria on mukana 10. Tyttöjä ja poikia on tulossa leirille suunnilleen yhtä paljon.

Osallistu vuoden 2010 Viksu-tiedekilpailuun!

Risto Alatarvas — 2010-05-11T11:13:34+03:00

Lukiolaisten Viksu-tiedekilpailun kolmastoista kierros on käynnistynyt. Suomen Akatemia jakaa parhaille kilpailutöille, aktiivisille ja/tai kilpailussa hyvin menestyneille kouluille sekä töitä ohjanneille opettajille rahapalkintoja yhteensä 30 000 euron arvosta. Lisäksi Viksu-voittajat voivat saada opiskelupaikan (tähän linkki yliopistolistaan!) yliopistosta ilman pääsykoetta. Kilpailutyön tekeminen kannattaa aloittaa nyt!

Mikko Ylikankaalle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Risto Alatarvas — 2010-04-30T09:07:08+03:00

Ohjelmapäällikkö FT Mikko Ylikangas sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kirjastaan Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950. Palkintoperustelujen mukaan Ylikankaan kirja on havainnollisesti kirjoitettu tietokirja huumeista Suomessa. Se yhdistää selkeän kerronnan ja yksityiskohtien rikkauden.

Veden käyttöön liittyvät ristiriidat kärjistyvät

Risto Alatarvas — 2010-05-11T10:39:48+03:00

Väestönkasvu, kaupungistuminen, lisääntyvät päästöt, viljelymaan rappeutuminen ja ilmaston vaihtelut heijastuvat maapallon vesivarojen hallintaan ja riittävyyteen. Erityisen vaikea tilanne on monissa kehittyvissä maissa, joissa on herännyt huoli pahenevista vesikriiseistä ja jopa vesisodista niin maiden kuin niiden eri alueiden välillä.

Vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkintoehdokkaat nimetty

Risto Alatarvas — 2010-04-16T12:16:40+03:00

Vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkintoehdokkaat nimetty. Kolme eurooppalaista tieteentekijää on ehdolla vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkinnon saajaksi. Maailman suurimman teknologiapalkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä 9. kesäkuuta 2010.

Uusi tutkimusohjelma edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia

Anita Westerback — 2010-04-15T13:33:08+03:00

Suomen Akatemia on käynnistänyt Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelman, jossa tutkitaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja ja suojaavia tekijöitä, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia, riskejä ja niiden hoitoa sekä lasten ja nuorten kasvun ympäristöjä.

Anoreksian ja lääkeaineen ominaisuuksien tutkimukset voittivat vuoden 2009 Viksu-tiedekilpailun

Marjo Aaltomaa — 2010-04-06T15:38:55+03:00

Suomen Akatemian vuoden 2009 Viksu-tiedekilpailun voittajat on valittu. Viksun kansallisen sarjan voittivat Eveliina Tahvanainen ja Siniriikka Ventelä psykologian alan parityöllä. Työ sai kiitosta uudesta näkökulmasta, tutkimuksen eettisten näkökulmien huomioimisesta ja erinomaisesta pohdinnasta. Molemmat palkitaan 2500 eurolla. Viksun kansainvälisen sarjan voitti Salli Antila Turun normaalikoulusta fysiikan alan työllä, joka on aiheeltaan erittäin haastava ja myös kokeelliselta osuudeltaan hyvin ansiokas. Antila saa yksilötyöstään 4 000 euroa.

Sukupuolihierarkiat yhä vallalla työpaikoilla

Anita Westerback — 2010-03-30T12:58:03+03:00

Tietyt tavat määritellä tasa-arvo voivat ylläpitää sukupuolten välisiä hierarkioita suomalaisilla työpaikoilla. Esimerkiksi vaatimus pitää naisia ”yhtä hyvinä kuin miehet” tekee miehestä normin, johon naista verrataan.

Vuoden tiedekirja -palkinto Mikko Ylikankaalle

Risto Alatarvas — 2010-04-06T11:03:53+03:00

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty filosofian tohtori Mikko Ylikankaalle teoksesta Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950 (Atena). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininta (2 500 euroa) on myönnetty dosentti Hille Koskelalle teoksesta Pelkokierre. Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Gaudeamus).

Uusi kansainvälinen verkkolehti esittelee tiedettä ja teknologiaa nuorille

Risto Alatarvas — 2010-03-18T13:51:27+02:00

Englanninkielinen nuorille suunnattu verkkolehti MyScience julkaistaan 19.3.2010 klo 15.00 osoitteessa www.myscience.fi. Usein päivittyvänä verkkofoorumina MyScience pyrkii olemaan ajankohtainen tiedon lähde ja keskustelun herättäjä. Lehden tavoitteena on tuoda monipuolisesti esille luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa, tukea nuorten omaa aktiivisuutta ja tehdä Suomea tunnetuksi tieteen ja teknologian kärkimaana.

Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuollut

Maj-Lis Tanner — 2010-03-11T13:36:56+02:00

Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie on kuollut vakavan sairauden jälkeen. Professori, LKT Peltonen-Palotie nimitettiin tieteen akateemikoksi lokakuussa 2009. Peltonen-Palotie oli yksi maailman arvostetuimmista geenitutkijoista. Hänen tutkimuksensa yhdisti perusmolekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi.

Keliakian esiintyvyys Suomessa kaksinkertaistunut

Risto Alatarvas — 2010-03-01T11:44:56+02:00

Keliakian esiintyvyys väestössä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 1980-luvun alussa keliakian todellinen esiintyvyys Suomen aikuisväestössä oli noin yksi prosentti ja nyt 2000-luvulla jo kaksi prosenttia.

Osallistu Facebook-tutkimukseen

Risto Alatarvas — 2010-02-25T10:51:45+02:00

Onko Facebook sinulle tapa ylläpitää ja laajentaa verkostojasi, keino löytää uusi koti vanhalle sohvalle vai mainoskanava bändisi tulevasta keikasta tiedottamiseen? Tai käytätkö Facebookia kenties korjataksesi epäkohtia ja muuttaaksesi maailmaa paremmaksi paikaksi? Nyt voi osallistua Tampereen yliopiston tutkimukseen, jossa tarkastellaan Facebookia yhtenä vuorovaikutuksen ja toiminnan tilana.

Tule mukaan ideoimaan kestävää kasvua!

Risto Alatarvas — 2010-02-18T09:36:38+02:00

Osallistu keskusteluun osoitteessa: www.ideoikasvua.fi Keskustelun aikana voit esittää omia ajatuksiasi kasvun lähteistä ja arvioida muiden osallistujien esittämiä ideoita. Osallistuminen on nimetöntä. Voit osallistua 31.3.2010 saakka. Tule mukaan mahdollisimman pian, jotta muut osallistujat pääsevät arvioimaan esittämiäsi ideoita.

Psyykkisesti sairaiden lapset paremmin huomioon vanhemmuutta tukemalla

Aila — 2010-02-11T11:09:46+02:00

Psyykkisesti sairaiden lapset pyritään nykyään ottamaan paremmin huomioon aikuisille tarkoitetuissa mielenterveyspalveluissa.

Vuoden tiedetoimittaja -palkinto Tuula Vainikaiselle

Risto Alatarvas — 2010-02-04T12:23:13+02:00

Suomen tiedetoimittajain liitto ry. on myöntänyt Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon tiedetoimittaja Tuula Vainikaiselle. Hänet palkittiin innostavasta ja monipuolisesta toiminnastaan erityisesti lääketieteellisen viestinnän eri tehtävissä – toimittajana, tiedottajana ja kouluttajana. Palkinto luovutettiin Vainikaiselle Suomen tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlassa Helsingissä 3.2.2010. Palkintosumma on 5000 euroa.

Suomen tietokirjailijat ry palkitsi viisi oppikirjailijaa Educa-messuilla Helsingissä

Risto Alatarvas — 2010-02-03T11:20:08+02:00

Suomen tietokirjailijat ry jakoi Oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna viidelle oppikirjantekijälle. Palkinnon saivat LKT Walter Nienstedt, rehtori (eläkkeellä), oppikirjailija, työnohjaaja Riitta Nisonen, luokanopettaja, oppikirjailija Ann-Mari Sintonen, opettaja, tietokirjailija Raija Tervomaa ja oppikirjantekijä Paul Westlake. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 7 000 euroa ja ne jaetaan nyt kymmenettä kertaa. Palkinnot myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta.

Tekniikan päivien Tiedekahvilassa keskustellaan liikenteen päästöistä, kasvihuoneilmiöstä ja sääolojen vaihtelusta

Risto Alatarvas — 2010-01-14T11:59:27+02:00

Tekniikan päivien Tiedekahvilassa keskustellaan liikenteen päästöistä, kasvihuoneilmiöstä ja sääolojen vaihtelusta. Suomen Akatemian Tiedekahvila järjestetään Espoon Dipolissa perjantaina 15.1.2010 klo 10–12.

Nuorten koulu-uupumus ja vanhempien työuupumus yhteydessä toisiinsa

Aila — 2010-01-14T10:27:39+02:00

Nuorten koulu-uupumus ja vanhempien työuupumus ovat uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä toisiinsa. Työuupumuksesta kärsivien vanhempien lapset kokevat koulu-uupumusta muita nuoria todennäköisemmin.

Vuoden Professori – akatemiaprofessori Howard T. Jacobs

Risto Alatarvas — 2009-12-03T10:23:04+02:00

Professoriliitto on valinnut Vuoden Professoriksi akatemiaprofessori Howard
T. Jacobsin. Jacobsin ansiot tieteessä, hänen tinkimätön toimintansa Suomen
akateemisen ympäristön kansainvälistämisessä sekä suomalaisen tutkimuksen
airueena ja markkinoijana ulkomailla nostavat hänet merkittävään asemaan
tiedekentässämme. Professoriliitto julkisti valinnan 40-vuotisjuhlaseminaarissaan torstaina Helsingissä.

Nanoteknologiasta apua myös laihdutukseen

Risto Alatarvas — 2009-11-26T12:44:36+02:00

Usean suomalaisen yliopiston voimin kehitetään uutta lääkeannostelumenetelmää, jossa hyödynnetään piitä kuljettamaan lääkeainetta ihmisen elimistössä. Hankkeessa on pystytty muun muassa pidentämään ruokahalua säätelevien peptidien vaikutusaikaa elimistössä, mikä voi tuoda nanoteknologian myös laihduttamiseen. Tutkimus on osa Suomen Akatemian FinNano-tutkimusohjelmaa.

Yksilöt huomioivalla kasvatuksella voidaan vaikuttaa suomalaisten kansanterveyteen

Risto Alatarvas — 2009-11-09T11:16:23+02:00

Kestämme stressiä eri tavalla. Toinen on aamuruuhkassa viileä kuin viilipytty kun toisen jumittava liikenne saa lähes raivon partaalle. Herkästi stressaava ihminen on valitettavasti fyysisen terveyden osalta riskiryhmässä. Suomen Akatemian rahoittamassa Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) -tutkimusohjelmassa on tutkittu stressiherkkyyden syntymistä varhaisessa lapsuudessa. On osoitettu, että jopa aikuisen ihmisen työstressin juuret löytyvät lapsena syntyneestä stressiherkkyydestä.

Professori Leena Peltonen-Palotie nimitettiin tieteen akateemikoksi

Risto Alatarvas — 2009-10-29T13:08:37+02:00

Professori, LKT, Leena Peltonen-Palotie on tieteen uusi akateemikko. Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti nimityskirjan akateemikolle tänään 29.10.2009.
Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Reima Flyktman, Tuula Karjalainen, Sirkka-Liisa Kivelä, Eero Ojanen ja Jari Sinkkonen palkittiin Tietokirjailijapalkinnoilla Helsingin kirjamessuilla

Risto Alatarvas — 2009-10-28T14:19:46+02:00

Suomen tietokirjailijat ry on myöntänyt Tietokirjailijapalkinnot tänä vuonna viidelle. Palkinnon saivat tietokirjailija Reima Flyktman, tietokirjailija FT Tuula Karjalainen, yleislääketieteen professori, ylilääkäri Sirkka-Liisa Kivelä, kirjailija Eero Ojanen ja lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen.

Metabolista oireyhtymää tärkeää ehkäistä myös hyvällä fyysisellä kunnolla

Risto Alatarvas — 2009-10-28T14:10:50+02:00

Sydän- ja hengitysteiden suorituskyky on vähintään yhtä tärkeä tekijä metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä kuin perinteisten riskitekijöiden vähentäminen. Koska suomalaiset ovat hyvin perillä terveysliikunnan vaikutuksista ja ovat sitä selvästi lisänneet, huomio pitäisikin kohdistaa ongelmaryhmiin, kertoo Kuopion yliopiston liikuntalääketieteen professori Rainer Rauramaa. Hän tutkii Suomen Akatemian rahoituksella säännöllisen liikuntaharjoittelun ja ruokavalion vaikutuksia verisuonitoimintaan, kognitiivisiin toimintoihin ja ateroskleroosiin.

Puhetta Venäjästä, Suomen huumehistoriasta ja eksoottisista näyttelyistä Suomen Akatemian Tiedekahvilassa

Anita Westerback — 2009-10-01T16:32:10+03:00

Suomen Akatemia järjestää valtionhallinnon 200-vuotisjuhlan kunniaksi avoimet ovet perjantaina 2.10.2009 klo 10-16. Yleisöllä on päivän aikana mahdollisuus saada tietoa Akatemian toiminnasta ja osallistua kolmeen Tiedekahvilaan, joissa käsitellään kiinnostavia Suomen ja Venäjän historiaan ja nykypäivään liittyviä aiheita.

Puhetta tikkuviinasta ja Pien-Saimaan puhdistamisesta Lappeenrannassa

Risto Alatarvas — 2009-09-23T15:36:23+03:00

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Sky Bar -kahvila muuntuu perjantaina 25.9. klo 19.45–21.15 Suomen Akatemian Tiedekahvilaksi, jossa Akatemian rahoittamissa tutkimushankkeissa työskentelevät tutkijat esittäytyvät ja kertovat yleisölle tutkimuksestaan.

Vuoden tieteentekijä – dosentti Johanna Kantola

Risto Alatarvas — 2009-09-14T09:43:47+03:00

Tieteentekijöiden liitto on valinnut Vuoden 2009 tieteentekijäksi politiikan
tutkimuksen dosentti Johanna Kantolan. Hän työskentelee Helsingin yliopiston
yleisen valtio-opin laitoksella ja tekee tutkimusta Suomen Akatemian Valta
Suomessa -ohjelmassa. Liitto julkisti valinnan Yliopisto uudistuu – tee
päivänvaloa kestävä työsopimus -seminaarissa maanantaina Helsingin
yliopistolla.

Hitchcock aivotutkimuksen apuna

Risto Alatarvas — 2009-08-26T10:31:36+03:00

”Alfred Hitchcock oli mestari katsojan toiminnan harkitussa ohjaamisessa elokuvakerronnan keinoin”, toteaa professori Mikko Sams Laskennallisen kompleksisten systeemien huippuyksiköstä. Sams tutkii niin kutsuttua neurocinematiikkaa, jossa selvitetään elokuvan katselun vaikutuksia aivotoimintaan. Sams on käyttänyt tutkimuksissaan Crash-elokuvaa, mutta maailmalla on selvitetty Hitchcockin elokuvien vaikuttavan erilaisiin ihmisiin poikkeuksellisen samalla tavalla

Uudet viestintäteknologiat eivät välttämättä muuta sosiaalisia verkostoja

Risto Alatarvas — 2009-08-26T10:32:13+03:00

Sosiaalinen media tiivistää tiedonvälitystä ja antaa kuvaa pienenevästä maailmasta, mutta tarkoittaako pienikin maailma tiedon leviämisen kannalta hidasta maailmaa? Muuttavatko uudet viestintäteknologiat kuitenkaan ihmisten sosiaalisia verkostoja ratkaisevasti?

Suomen Akatemia osallistuu erilaisia pelkoja käsitteleviin Tiede on taidetta -keskusteluihin

Risto Alatarvas — 2009-08-11T13:52:28+03:00

Helsingin Juhlaviikkoihin kuuluva Tiede on taidetta -tiedekeskustelujen sarja järjestetään Helsingissä 14.–19.8.2008. Suomen Akatemia on mukana johdattelemassa kapakkakeskusteluja perimmäisten kysymysten äärelle. Tänä vuonna tiedekeskustelujen teemana on Pelko. Keskusteluja johtaa toimittaja Minna Lindgren. Kaikki keskustelutilaisuudet järjestetään Vanhalla Ylioppilastalolla.

Risto Isomäki ja Irma Sulkunen saavat suuret Warelius-tietokirjailijapalkinnot

Risto Alatarvas — 2009-06-26T09:16:10+03:00

Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot on myönnetty tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäelle ja professori Irma Sulkuselle. Warelius-palkinnot ovat kumpikin suuruudeltaan 12 000 euroa. Warelius-palkinto on yhdistyksen merkittävin tunnustus.

Anna-Leena Siikala ja Erkki Ruoslahti uusiksi tieteen akateemikoiksi

Risto Alatarvas — 2009-06-23T14:56:41+03:00

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt emeritaprofessori Anna-Leena Siikalalle tieteen akateemikon arvonimen ja professori Erkki Ruoslahdelle ulkomaisen tieteen akateemikon arvonimen. Presidentti luovutti nimityskirjat uusille akateemikoille tänään 12.6.2009.

Suomen tiedepalkinto aivotutkija Riitta Harille

Risto Alatarvas — 2009-05-12T11:07:16+03:00

Suomen tiedepalkinto aivotutkija Riitta Harille. Vuoden 2009 Suomen tiedepalkinto on myönnetty professori Riitta Harille. Professori Hari on johtanut Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä vuodesta 1982 lähtien. 85 000 euron suuruisen palkinnon luovuttivat opetusministeri Henna Virkkunen sekä Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila opetusministeriön ja Suomen Akatemian järjestämässä Tiedefoorumissa tiistaina.

Joka viides lukiolaistyttö kärsii koulu-uupumuksesta

Riitta Tirronen — 2009-05-05T15:31:36+03:00

Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen on haastava vaihe monelle nuorelle. Koulu-uupumusta eri koulu- ja opiskeluasteilla selvittäneen tutkimuksen mukaan erityisesti lukio on monelle nuorelle vaativa elämänvaihe. Eniten koulu-uupumuksesta kärsivät menestymistä hakevat lukiolaistytöt: jopa 20 prosentilla lukiolaistytöistä on koulu-uupumusta. Uupumus on vakava ilmiö, joka voi johtaa masennukseen.

Vuoden 2008 viksuimmat lukiolaiset matematiikan ja fysiikan aloilta

Marjo Aaltomaa — 2009-04-23T10:44:20+03:00

Suomen Akatemian vuoden 2008 Viksu-tiedekilpailun voittajat on valittu. Ensimmäistä kertaa palkitaan ryhmätyö: Viksun kansallisen sarjan voittivat Karl Ots, Jere Kuusela ja Joni Virtanen Valkeakosken lukiosta/Päivölän kansanopistosta fysiikan alan ryhmätyöllä.

Ensimmäistä Mikkelin Tiedepäivää vietetään 23.4.2009

Risto Alatarvas — 2009-04-17T15:16:13+03:00

Ensimmäistä Mikkelin Tiedepäivää vietetään 23.4.2009 Kokous- ja kongressitalo Mikaelissa. Tiedepäivän tavoitteena on tuoda esille Mikkelin seudulla tehtävää tutkimusta alueen kansalaisille. Mikkelin Tiedepäivän teemana on Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen.

Alemmissa ammattiasemissa olevat sairastavat eniten kunta-alalla

Leena Vähäkylä — 2009-04-17T09:59:36+03:00

Siivoojat sairastavat eniten kunta-alalla, ilmenee vastavalmistuneesta tutkimuksesta. Seuraavina tulevat kodinhoitajat ja keittiöapulaiset. Miehistä eniten sairauden takia ovat poissa rakennusmiehet, naisista koneenhoitajat ja -kuljettajat. Sairauspäivät painottuvat myöhäisempiin työvuosiin ja vakinaisiin työsuhteisiin. Vähiten sairastavat lääkärit ja aineopettajat. Sairauspoissaoloissa on yli kolminkertaiset erot eniten ja vähiten sairastavien ammattiryhmien välillä.

Hiiltyneistä arkistoista diginatiiveihin

Risto Alatarvas — 2009-04-15T11:11:11+03:00

Suomen Akatemia järjestää kolme Tiedekahvilaa Joensuun SciFest -tapahtumassa torstaina 16.4. Professori Jaakko Frösén Helsingin yliopistosta kertoo muun muassa Jordanian Petrassa tehtävästä arkeologisesta tutkimuksesta. Petran läheiseltä Aaroninvuorelta löydettiin hiiltyneiden papyrusten tekstien perusteella bysantinaikainen pyhiinvaelluskeskus, joka on ollut toiminnassa 400-500-luvuilta ristiretkiin saakka. Tutkimukset kohteessa alkoivat vuonna 1997. Frösénin johtaman Antiikin Kreikan kirjoitetut lähteet -huippuyksikön suorittamissa kaivauksissa on mukana lähes neljänkymmenen suomalaisen lisäksi myös ulkomaisia asiantuntijoita. Tiedekahvila järjestetään Joensuu Areenan SciFest café Marsissa kello 13.30 alkaen.

Kuhmossa keskusteltiin terveestä sielusta ja ruumiista

Risto Alatarvas — 2009-03-11T10:07:48+02:00

Suomen Akatemian ja Pro Kuhmon yhdessä järjestämässä Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa keskustellaan tänä vuonna teemalla ”Terve sielu terveessä ruumiissa”. Tapahtuma järjestetään Kuhmo-talossa viikonloppuna 13.–15.3.2009. Sielun ja ruumiin hyvinvointia käsitellään muun muassa ravitsemustieteen, filosofian, sosiaalityön tutkimuksen sekä kulttuuriantropologian näkökulmista.

Matematiikka selittää niin luonnon kuin taloudenkin ilmiöitä

Riitta Tirronen — 2009-02-24T11:03:24+02:00

Turbulenssi on arkielämästä tuttu ilmiö niin kosken virtauksen pyörteinä ja kuohuina kuin lentokoneita ravisuttavina ilmavirtauksinakin. Turbulenssi on myös matemaattisesti haastava tutkimuskohde: se näyttää noudattavan yleisiä lainmukaisuuksia, jotka ovat samat oli sitten kyseessä ilman, veden tai öljyn virtaus.

Hammaspaikkojen pysyvyys paranee ehkäisemällä hampaan entsyymitoimintaa

Anita Westerback — 2009-01-27T10:56:54+02:00

Hammaspaikat pysyvät entistä paremmin paikoillaan, kun hampaiden omaa entsyymitoimintaa ehkäistään. Karies- ja juurenhoito-opin professori Leo Tjäderhane on Suomen Akatemian rahoituksella kehittänyt tätä toimenpidettä.

Suomen Akatemian Tiedekahvila Tieteiden yössä 8.1.: Arvoitus, jota Darwin ei osannut ratkaista

Heidi Nora — 2009-01-07T12:44:13+02:00

Arvoitus, jota Darwin ei osannut ratkaista Suomen Akatemian Tiedekahvila Tieteiden yössä torstaina 8.1.

Luonnontieteilijä Charles Darwinin syntymästä on kulunut 200 vuotta ja hänen Lajien synty -teoksensa julkaisusta 150 vuotta. Luonnonvalinnan teoria on yksi ihmisten ajatteluun eniten vaikuttaneista tieteellisistä teorioista ja tänä päivänä se on kattoteoria kaikille biotieteille. Tästä huolimatta luonnonvalinnan teoriaan suhtaudutaan yhä biotieteiden ulkopuolella epäilevästi ja teorian valtavia sovellutusmahdollisuuksia ei vieläkään täysin ymmärretä.

Aisteihin perustuva monikäyttöliittymä tuottaa uudenlaisia äänikokemuksia

Risto Alatarvas — 2008-12-17T12:41:17+02:00

Akatemiatutkija Cumhur Erkutin tavoitteena on yleisen "yksi ääniraita kerrallaan" -lähestymistavan kääntäminen ylösalaisin. Perinteisen vastaisesti käyttäjä toimii järjestelmän kanssa useiden standardoitujen monimuotokäyttöliittymien avulla, jotka perustuvat näkö-, tunto- ja kuuloaisteihin.

Akatemiatutkija Tapio Lokki selvitti akustiikassa tärkeät soittimien suuntakuviot

Risto Alatarvas — 2008-12-17T12:36:42+02:00

Akatemiatutkija, dosentti Tapio Lokin tutkimusryhmä on pystynyt analysoimaan kaikkien sinfoniaorkesterin soittimien suuntakuviot, jotka vaihtelevat suuresti eri soittimilla. Soittimien suuntaavuudet ovat tärkeitä akustiikan suunnittelussa ja musiikkiakustiikassa.

Akatemiatutkija Ville Pulkki kehittänyt yleiseksi ääniformaatiksi sopivaa tekniikkaa

Risto Alatarvas — 2008-12-17T10:55:05+02:00

Akatemiatutkija Ville Pulkki on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt yleiseksi ääniformaatiksi soveltuvaa tekniikkaa. Se voi mullistaa koko ääniteteollisuuden, koska tallennetta voitaisiin kuunnella millä tahansa kaiutinasettelulla tai kuulokkeilla ja aina parhaalla mahdollisella laadulla.

Muutoksen Suomi -työryhmä uskoo maamme pärjäävän taantumassa

Risto Alatarvas — 2008-12-03T12:23:15+02:00

Viime keväänä Sitran koolle kutsuma Muutoksen Suomi -työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Ryhmän tehtävänä oli arvioida Suomen muutosvalmiuksia suhteessa edessä oleviin haasteisiin, kuten tuotannon siirtymiseen muualle, ikääntyvään väestöön ja meneillään olevaan talouden heilahteluun.

Supernovana räjähtänyt tähti tunnistettiin ESOn suurteleskoopilla

Anita Westerback — 2008-12-01T12:12:27+02:00

Akatemiatutkija Seppo Mattilan johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa on onnistuttu havaitsemaan ns. punainen ylijättiläistähti juuri ennen sen räjähdystä supernovana 2008bk. Havainnot tehtiin Euroopan eteläisen observatorion ESOn Chilessä sijaitsevalla VLT (Very Large Telescope) -suurteleskoopilla. Havainto on tärkeä massiivisten tähtien kehityksen ja supernovaräjähdysten ymmärtämisen kannalta. Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa työskentelevän Mattilan lisäksi tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Belfastin Queen’s Universitystä sekä Cambridgen, Kööpenhaminan ja Triesten yliopistoista.

Alkoholin kulutus kääntynee laskuun Suomessa

Anita Westerback — 2008-11-24T13:23:03+02:00

Alkoholin kulutus kääntynee laskuun Suomessa

Alkoholinkäytön voidaan hyvällä syyllä sanoa kääntyvän laskuun Suomessa, jos seuraamme trendeissä useimpien eurooppalaisten vertailumaiden kehitystä. Näin on tapahtunut muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Pohjoismaista eniten alkoholia kuluttavassa Tanskassa. Suomen nykyiset kulutusluvut alkavat lähestyä näiden maiden tasoa. Näin kertoo professori Jussi Kauhanen, joka johtaa Kuopion yliopistossa FinDrink-tutkimusta. Se on osa Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmaa.

Itämeri-tutkimustiedon tehokas käyttö edellyttää poliittista sitoutumista

Riitta Tirronen — 2008-11-19T11:48:57+02:00

Itämeren suojelun kannalta tärkeän tutkimustiedon tehokas käyttö edellyttää poliittista sitoutumista sekä tutkimusyhteisön ja päätöksentekijöiden hyvää vuorovaikutusta. Näin todetaan Suomen Akatemian Itämeri-seminaarin työpajatyöskentelyn yhteenvedossa. Kaksipäiväisen seminaarin tavoitteena oli avata yhteyksiä tiedon tuottajien ja käyttäjien välille, lisätä tutkimustiedon vaikuttavuutta ja vahvistaa edellytyksiä Itämeren suojelussa tarvittavan tiedon tehokkaaseen käyttöön.

Nanohiukkaset solukuoleman lähettiläinä

Risto Alatarvas — 2008-11-10T12:46:52+02:00

Nanohiukkasten käyttö kaupallisissa sovelluksissa yleistyy nopealla tahdilla. Tuore tutkimus valottaa hiilen nanohiukkasten mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia.

Helsingin yliopisto on avannut yliopistouudistuksesta kertovan internetsivuston www.helsinki.fi/yliopistouudistus

Risto Alatarvas — 2008-10-30T16:01:53+02:00

Helsingin yliopisto on avannut yliopistouudistuksesta kertovan internetsivuston

Kaksi viikkoa auki olleilla sivuilla www.helsinki.fi/yliopistouudistus on vieraillut tähän mennessä pari tuhatta kävijää.

Suomen Akatemia palkitsi kaksi tutkijaa

Risto Alatarvas — 2008-10-17T12:33:23+03:00

Suomen Akatemia palkitsi torstaina 16.10.2008 kaksi tutkijaa Akatemian Tiedegaalassa Helsingissä. Akatemiapalkinnot myönnettiin akatemiatutkija, dosentti Hille Koskelalle Helsingin yliopistosta ja akatemiatutkija, dosentti Minna Halmeelle Helsingin kauppakorkeakoulusta. Koskelalle akatemiapalkinto myönnettiin tieteellisestä rohkeudesta ja Halmeelle yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Kaikki nuorten väkivalta ei liity mielenterveyden häiriöihin

Risto Alatarvas — 2008-10-17T12:28:10+03:00

Nuoret ovat vahvasti yliedustettuina väkivaltarikosten tekijöinä. Kaikki nuorten väkivalta ei kuitenkaan liity mielenterveyden häiriöihin. Yleensä niihin liittyvä väkivalta on impulsiivista ja helposti reagoivaa. Koulusurmien kaltainen suunniteltu väkivalta taas on tyypillistä persoonallisuuden kehityksen vääristymille, arvioi dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino, Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja.

SKIDI-tutkimusohjelma pyrkii keskittymään lasten kehityksen tukemiseen

Risto Alatarvas — 2008-10-17T12:30:32+03:00

Suomen Akatemiassa on valmisteilla lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä tutkimusohjelma. Tutkimusohjelman kohteena ovat lasten hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimintamallit ja suojaavat tekijät, hyvinvointia ja terveyttä uhkaavat riskitekijät sekä lasten kasvun ympäristöt.

Suklaan terveysvaikutukset yllättivät - herkkusuiden suosikin flavonoidit marjojen ja hedelmien rinnalla

Risto Alatarvas — 2008-10-08T13:58:04+03:00

Suklaan syömisestä ei tarvitse enää potea huonoa omatuntoa, sillä sen terveysvaikutukset on nyt tieteellisesti todistettu. Mitä tummempaa suklaa on, sitä enemmän se sisältää sydämelle hyvää tekeviä flavonoideja. Miksi suklaa valittiin tutkimuksen kohteeksi, ja saako sitä syödä nyt estottomasti?

Ryhmän tuki auttaa ehkäisemään kakkostyypin diabetestä

Riitta Tirronen — 2008-10-08T10:09:38+03:00

Ravitsemusneuvontaan painottuva ryhmäohjaus on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi edistää elintapojen muutoksia sellaisilla henkilöillä, joilla on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Ryhmäohjauksen etuja ovat tutkimuksen mukaan tuen ja vinkkien saaminen vertaisilta, oman tilanteen vertaaminen muihin, ja sen tunnistaminen, että ei ole yksin ongelmien kanssa.

Proteiini auttaa painonhallinnassa

Riitta Tirronen — 2008-10-08T10:37:21+03:00

”Kohtuullisesti proteiinia sisältävän ruokavalion on osoitettu vaikuttavan edullisesti kehonkoostumukseen, painonpudotukseen ja painonpudotuksen jälkeiseen painonhallintaan. Proteiinin edullisten vaikutusten on katsottu johtuvan hyvän kylläisyysvaikutuksen lisäksi muun muassa edullisesta vaikutuksesta elimistön energia-aineenvaihduntaan”, kertoo Suomen Akatemian ELVIRA-ohjelman tutkija Kristiina Juvonen Kuopion yliopistosta.

Sähköpurje mullistanee avaruudessa liikkumisen

Marjo Aaltomaa — 2008-10-08T12:48:03+03:00

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat suunnitelleet sähköpurjeen, jota voitaneen tulevaisuudessa käyttää tehokkaana ja halpana menetelmä aurinkokunnassa liikkumiseen. Sähköpurje ei tarvitse polttoainetta vaan liikkuu aurinkotuulen avulla. Siksi sen toiminta-aika on periaatteessa rajaton. Se voi saavuttaa erittäin suuria nopeuksia, jopa 50–100 kilometriä sekunnissa. Jos sähköpurje toimii odotetusti, se mahdollistaa taloudellisen ja nopean liikkumisen avaruudessa. Sähköpurjetta on suunniteltu muun muassa Suomen Akatemian rahoituksella.

Liisa Lauerma ja Martti Lintunen saivat lasten ja nuorten tietokirjojen Tietopöllö-palkinnon

Heidi Nora — 2008-10-03T13:08:19+03:00

Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö on tänä vuonna myönnetty FM Liisa Lauermalle ja valokuvaaja, tietokirjailija Martti Lintuselle. Palkintoja myönnetään nyt poikkeuksellisesti kaksi yhdistyksen 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa.

Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa

Marjo Aaltomaa — 2008-10-03T12:21:42+03:00

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin syntymästä ja 150 vuotta hänen mullistavan evoluutioteoriansa julkaisemisesta Lajien synty -teoksessa.

Euroopan unionin Tiede yhteiskunnassa -ohjelman vuoden 2009 ensimmäinen hakukierros avautui

Marjo Aaltomaa — 2008-09-12T13:14:45+03:00

Euroopan unioni on avannut vuoden 2009 ensimmäisen haun Tiede yhteiskunnassa -ohjelman hankkeille. Hakuun on koottu 9 rahoitettavaa aihealuetta, joille on budjetoitu yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy tiistaina 13.1.2009.

Työpaikan korkea sosiaalinen pääoma edesauttaa tupakoinnin lopettamista

Riitta Tirronen — 2008-09-09T13:23:07+03:00

Tupakoinnin lopettaminen on uuden tutkimuksen mukaan yleisempää työntekijöillä, joiden työpaikoilla on korkea sosiaalinen pääoma. Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot (SoCa) -tutkimusohjelman hankkeessa selvitettiin tupakoinnin lopettamista 4853 tupakoivan kunta-alan työntekijän keskuudessa. Lopettaminen oli 1,3 kertaa yleisempää niillä työntekijöillä, joilla oli korkea sosiaalinen pääoma työpaikalla kuin niillä, joiden työpaikan sosiaalinen pääoma oli vähäinen.

Vapaa-ajan viettotavat yhä merkittävämpi vaikuttaja nuoren identiteetin muodostumisessa

Riitta Tirronen — 2008-09-09T13:23:22+03:00

Taloudelliset tekijät, koulutus, koti, nuoren sosiaaliset suhteet ja media vaikuttavat keskeisesti nuoren identiteetin muodostumiseen. Yhä tärkeämpi merkitys nuoren identiteetille ja sosiaalisen pääoman muodostumiselle näyttää uuden tutkimuksen mukaan olevan vapaa-ajan viettotavoilla. Myös nuoret itse pitävät vapaa-aikaa tärkeämpänä kuin aikaisemmin. Nuoren identiteetin ja sosiaalisen pääoman muodostumista on tutkittu Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot (SoCa) -tutkimusohjelmassa.

SoCa-ohjelma vahvisti sosiaalisen pääoman tutkijoiden yhteistyötä

Riitta Tirronen — 2008-09-09T13:22:47+03:00

Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelma (SoCa) onnistui tutkijoiden monitieteisen yhteistyön vahvistajana ja nuoren tutkijakunnan mukaan saamisessa alan tutkimukseen. Tutkimusohjelma myös vahvisti sosiaalisen pääoman käsitettä ja vakiinnutti tieteidenvälisen tutkimustavan tutkimusaiheiden tarkastelussa. Näin todetaan SoCa-ohjelman kansainvälisen arviointipaneelin loppuraportissa.

Lukivaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ennen kouluikää aloitetulla harjoittelulla

Riitta Tirronen — 2008-08-21T10:54:05+03:00

Lapsen kielen kehityksen epätyypilliset piirteet paljastavat jo varhain lapsen riskin kohdata lukivaikeus. Uuden tutkimuksen mukaan ennaltaehkäisevällä harjoittelulla lapsen lukemaan oppimisen haasteisiin voidaan kuitenkin vastata tehokkaasti. Oppimisen ja motivaation huippuyksikön tutkimustuloksia esiteltiin Suomen Akatemian tiedeaamiaisella torstaina.

Suomen Akatemia osallistuu minuutta käsitteleviin Art goes Kapakka -keskusteluihin

Marjo Aaltomaa — 2008-08-11T10:22:44+03:00

Helsingin Juhlaviikkoihin kuuluva Art goes Kapakka järjestetään Helsingissä 14.–23.8.2008. Tapahtumaan kuuluu myös Tiede on taidetta -ohjelmakokonaisuus, jossa Suomen Akatemia, Tekes, Duodecim ja Heureka johdattelevat kapakkakeskusteluja perimmäisten kysymysten äärelle.

Punkin levittämä Borrelia-bakteeri suojautuu antibiooteilta

Anita Westerback — 2008-06-04T11:40:33+03:00

Lymen borrelioosia aiheuttava Borrelia-bakteeri on taitava suojautumaan antibiooteilta. Koetilanteessa se säilyi hengissä piiloutumalla hiiren nivelkudokseen. ”Bakteeri voi olla piilossa jopa useita viikkoja ja tulla esille antibioottihoidon jälkeen. Hoidon jälkeen Borrelian DNA:ta löytyy kuitenkin vain nivelkudoksesta, kun ennen hoitoa sitä löytyy lähes kaikkialta elimistöstä”, professori Matti K. Viljanen Turun yliopistosta sanoo.

Perinnölliset geenivirheet altistavat munuaistaudeille ja silmänpohjan ikärappeumalle

Anita Westerback — 2008-06-04T11:40:59+03:00

”Borrelia-bakteerien hyväksikäyttämän faktori H:n geenissä esiintyvä vaihtelu altistaa silmänpohjan ikärappeumalle ja vaikealla munuaistaudille”, sanoi Helsingin yliopiston professori Seppo Meri Suomen Akatemian Tiedeaamiaisella keskiviikkona. Faktori H on erityisen tärkeä elimistön puolutusjärjestelmään kuuluvan komplementin suojaproteiini, joka estää hyökkäyksiä omia kudoksiammekin kohtaan. Sitä tuottavat monet ihmisen solut eri kudoksissa.

Lintujen punkit levittävät neuroborrelioosia

Anita Westerback — 2008-06-04T11:41:29+03:00

Punkin levittämä Borrelia-bakteerin alalaji aiheuttaa keskushermoston borrelioosia. ”Neuroborrelioosi on ikävä sairaus, joka voi vaivata eri muodoissaan potilaita pitkän aikaa. Taudin kehittymisen mekanismeja ei kuitenkaan kovin hyvin vielä tunneta. Ei esimerkiksi tiedetä varmuudella, onko kudostuho bakteerin itsensä vai sen herättämän immuunireaktion aiheuttama”, sanoi Helsingin yliopiston professori Seppo Meri Suomen Akatemian Tiedeaamiaisella keskiviikkona.

Muuntogeenisten kasvien aineenvaihdunta ei poikkea

Marjo Aaltomaa — 2008-06-03T12:56:24+03:00

Muuntogeenitekniikoilla voidaan jalostaa viljelykasveja kohdennetusti tai siirtää niihin ominaisuuksia, joita lähisukuisista kasveista ei löydy. Suomen Akatemian muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutukset (ESGEMO) -tutkimusohjelman hankkeessa on tutkittu, vaikuttaako siirretty geeni suoraan tai epäsuorasti muihin geeneihin ja sitä kautta kasvin aineenvaihduntaan tai kemialliseen koostumukseen. Tutkimustulosten mukaan muuntogeenisten lajikkeiden kemiallinen ja aineenvaihdunnallinen muuntelu on samanlaista kuin tavanomaisilla jalostuskasveilla.

Kukkimattomilla koivuilla selvitettiin muuntogeenisten kasvien ympäristövaikutuksia

Marjo Aaltomaa — 2008-06-03T12:56:42+03:00

Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että kasvien muuntogeenisyys ei aiheuta sellaisia ennakoimattomia muutoksia kasveissa, joilla olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Joensuun yliopistossa toteutettu laaja muuntogeenisten puiden ympäristövaikutuksia kartoittava koe oli osa Suomen Akatemian muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutukset (ESGEMO) -tutkimusohjelmaa.

Muuntogeenisten organismien tutkimusohjelma onnistui monitieteisyydessä

Marjo Aaltomaa — 2008-06-03T15:12:14+03:00

Suomen Akatemian muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutuksia selvittäneen ESGEMO-tutkimusohjelman ansiosta suomalainen alan ajankohtaista tietoa omaava asiantuntijajoukko vahvistui ja tieteellinen tieto aiheesta lisääntyi selvästi Suomessa. Näin todetaan ESGEMO-ohjelman kansainvälisen arvioinnin loppuraportissa.

Vuoden 2007 Viksu-voittajat tutkivat geeneihin liittyviä mittausmenetelmiä ja prostituutiota

Marjo Aaltomaa — 2008-05-29T16:13:36+03:00

Suomen Akatemian vuoden 2007 Viksu-tiedekilpailun voittajat on valittu. Opetusministeri Sari Sarkomaa palkitsevat voittajat yhdessä Akatemian pääjohtajan Markku Mattilan kanssa Viksun palkintojenjakotilaisuudessa keskiviikkona 28.5.2008 klo 15.30. Palkinnon saa yhteensä 16 opiskelijaa, neljä koulua ja kaksi opettajaa. Voittajien kesken jaetaan yhteensä 30 000 euroa.

Harrastajat odottavat urheiluvaatteilta ja välineiltä yksilöllisyyttä, kestävyyttä ja ekologisuutta

Marjo Aaltomaa — 2008-04-09T13:16:03+03:00

Materiaalien laatu, kestävyys ja helppohoitoisuus sekä tuotteiden tarkoituksenmukaisuus ovat käyttäjien toivelistan kärjessä, kun kysytään mitä ominaisuuksia he arvostavat vapaa-ajan- ja urheiluvaatteissa. Kuluttajien valintoja ohjaavat nykyisin entistä enemmän myös kestävän, taloudellisen ja eettisen kuluttamisen arvot. Suomen Akatemian tutkimushankkeessa selvitetään, miten kestävän kehityksen periaatteet voisivat näkyä urheiluvaatteiden ja -välineiden suunnittelussa.

Kestävä kehitys työelämässä korostaa osaamisen vahvistamista ja hyvää johtamista

Marjo Aaltomaa — 2008-04-09T13:16:48+03:00

Työhyvinvointia ei ole juurikaan tutkittu kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen periaatteet voi kuitenkin sisällyttää myös työelämän alueelle. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa on havaittu, että kestävä kehitys työelämässä näkyy uuden oppimisena ja osaamisen vahvistamisena sekä hyvänä johtamisena. Tutkimus on osa Akatemian Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelmaa.

Miten työmarkkinoiden muutokset ja perhe vaikuttavat väestön terveyteen ja hyvinvointiin?

Riitta Tirronen — 2008-03-11T10:55:25+02:00

Muutokset työelämässä vaikuttavat myös väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) -tutkimusohjelman hankkeessa tutkitaan niitä mekanismeja, joiden kautta työelämän muutokset voivat olla yhteydessä väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään sitä, miten huono asema työmarkkinoilla, esimerkiksi työttömyys ja huono tulotaso, kasautuvat perheisiin ja periytyvät sukupolvelta toiselle.

Miten työmarkkinoiden muutokset ja perhe vaikuttavat väestön terveyteen ja hyvinvointiin?

Riitta Tirronen — 2008-03-11T10:55:42+02:00

Juvelan ryhmä sai havaintoaikaa Herschel-satelliitista

Marjo Aaltomaa — 2008-03-11T10:58:13+02:00

Euroopan avaruusjärjestö ESA on myöntänyt akatemiatutkija Mika Juvelalle havaintoaikaa Herschel-satelliitista. Kyseessä oli kaikille avoin hakukierros, jossa etsittiin Herschel-satelliitilla toteutettavia suuria, niin kutsuttuja avainprojekteja. ESA myönsi Juvelan tutkimushankkeelle havaintoaikaa 151 tuntia.

Suomalaistutkijat keksivät uuden tavan tutkia tähtienvälisiä pilviä

Marjo Aaltomaa — 2008-03-11T10:59:59+02:00

Uusimmassa Astronomy & Astrophysics -lehden numerossa julkaistussa tutkimuksessa suomalainen tutkimusryhmä osoittaa, että pilviä voidaan kartoittaa myös mittaamalla pilvien kirkkautta lähi-infrapunassa. Tähtien säteily valaisee pilviä ulkoapäin, jolloin pilvessä olevien pölyhiukkasten aiheuttama sironta voidaan havaita heikkona pintakirkkautena.

Tutkimustieto avainasemassa tulevaisuuden energiaratkaisuissa

Marjo Aaltomaa — 2008-03-11T10:56:59+02:00

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää energiatuotannon kasvihuonekaasujen dramaattista vähentämistä vuoteen 2050 mennessä. Vähennyksen on oltava jopa 60-80 prosenttia nykytasoon verrattuna.

Tutkimustieto avainasemassa tulevaisuuden energiaratkaisuissa

2008-03-23T12:36:48+02:00

Tutkimustieto avainasemassa tulevaisuuden energiaratkaisuissa 5.2.2008 Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää energiatuotannon kasvihuonekaasujen dramaattista vähentämistä vuoteen 2050 mennessä. Vähennyksen on oltava jopa 60-80 prosenttia nykytasoon verrattuna. "Kun 85 prosenttia maailman energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla, on edessä todellinen energiavallankumous, joka...

Sähköverkot älykkäiksi tehoelektroniikalla

2008-03-23T12:36:34+02:00

Sähköverkot älykkäiksi tehoelektroniikalla 05.02.2008 Voisiko sähkönjakeluverkko toimia kustannustehokkaana, katkottomana ja vuorovaikutteisena markkinapaikkana sähköntuottajille ja sähkönkäyttäjille? Tällaista älykästä markkinapaikkaa kehitetään Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelman hankkeessa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa."Lähtökohtana on ajatus siitä, että...

Biobutanolista kehitetään bensiinin korvaajaa

2008-03-23T12:37:13+02:00

Biobutanolista kehitetään bensiinin korvaajaa 05.02.2008 Metsäteollisuudesta ylijäävästä sekahakkeesta ja bio- ja kuitulietteestä voidaan valmistaa uusia nestemäisiä polttoaineita. Erityisen kiinnostava on biomassasta saatava butanoli, joka näyttäisi sopivan erinomaisesti bensiinin korvaajaksi liikennepolttoaineena. Lisäksi se on hyvin energiatehokas ja sopii myös valmistettavaksi teollisessa...

Kestävä Energia -tutkimusohjelma luo edellytyksiä energiatutkimuksen tason nousulle

2008-03-23T12:37:03+02:00

Kestävä Energia -tutkimusohjelma luo edellytyksiä energiatutkimuksen tason nousulle Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila: 05.02.2008 Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattilan mielestä käynnistyvä nelivuotinen Kestävä Energia -tutkimusohjelma luo edellytyksiä energiatutkimuksen tason nousulle. Akatemia pyrkii tutkimusohjelmalla omalta osaltaan tukemaan suomalaista energiatutkimusta niin,...

Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelma vauhtiin

2008-03-23T12:35:31+02:00

Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelma vauhtiin 05.02.2008 Suomen Akatemian nelivuotinen Kestävä Energia -tutkimusohjelma käynnistyi tänään ohjelman avajaisseminaarilla Helsingissä. Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa uutta ja innovatiivista tietoa energiateknologiasta, energiajärjestelmistä ja energiatehokkuudesta. Lisäksi ohjataan tutkimusta kestäviin ratkaisuihin ja kehitetään...

Viksuun osallistui 150 kilpailutyötä

2008-03-11T09:15:02+02:00

Viksuun osallistui 150 kilpailutyötä 22.1.2008 Vuoden 2007 Viksun kilpailukierros päättyi 30.11.2007. Akatemiaan vastaanotettiin 150 kilpailutyötä. Yhteensä Viksu-työn teki 176 lukiolaista. Yksilötöitä tehtiin tällä kertaa 136, ja paritöitä 10 ja ryhmätöitä 4. Osallistuvia lukioita oli mukana 36. Kunkin kilpailutyön lukee kaksi kyseisen alan asiantuntijaa. Arvioijina toimivat tavallisesti...

Suomalaistutkijat löysivät kolmen galaksin yhteentörmäyksen

2008-03-23T12:34:52+02:00

Suomalaistutkijat löysivät kolmen galaksin yhteentörmäyksen 21.12.2007 Tuorlan observatoriossa akatemiatutkijana työskentelevän Seppo Mattilan ja Etelä-Afrikan tähtitieteellisessä observatoriossa tutkijana työskentelevän Petri Väisäsen johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on kuvannut läheisessä maailmankaikkeudessa harvinaisia ns. kirkkaita infrapunagalakseja, joiden kirkkaus näillä ihmissilmäll...

Monipuolinen liikunta vähentää iäkkäiden naisten kaatumisten ja murtumien riskiä

2008-03-23T12:36:14+02:00

Monipuolinen liikunta vähentää iäkkäiden naisten kaatumisten ja murtumien riskiä 10.12.2007 Monipuolinen liikuntaohjelma vähentää kaatumisten ja murtumien riskitekijöitä 70-80-vuotiailla naisilla. Tämä ilmenee tänä vuonna valmistuneesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin erilaisten liikuntamuotojen vaikutusta 149 naiseen. Tuloksista kerrottiin Suomen Akatemiassa maanantaina 10.12.2007. Tutkimus...

Kestävä Energia -ohjelmassa tutkitaan energiaa monesta näkökulmasta

2008-03-23T12:35:47+02:00

Kestävä Energia -ohjelmassa tutkitaan energiaa monesta näkökulmasta Akatemian SusEn-tutkimusohjelman hankkeet valittu 20.11.2007 Suomen Akatemian Kestävä energia (SusEn) -tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa uutta ja innovatiivista tietoa energiateknologiasta, energiajärjestelmistä ja energiatehokkuudesta. Lisäksi tavoitteena on ohjata tutkimusta kestäviin ratkaisuihin ja kehittää osaamista...

Kolmiulotteinen TV tulevaisuudessa mahdollista keinotekoisten "madonreikien" avulla

2008-03-23T12:37:26+02:00

Kolmiulotteinen TV tulevaisuudessa mahdollista keinotekoisten "madonreikien" avulla Kansainvälinen matemaatikkoryhmä luonut madonreiän rakentamismallin 16.11.2007 Keinotekoiset "madonreiät" voivat mahdollistaa kolmiulotteisen TV-kuvaruurudun rakentamisen. Tällöin madonreikien päät vastaavat pikseleitä, joita voisi käyttää kolmiulotteisen kuvan luomiseen. Kansainvälinen matemaatikkoryhmä on luon...

Kansalaistapahtuma vallan verkostoista Mikkelin seudulla

2008-03-23T12:39:17+02:00

Kansalaistapahtuma vallan verkostoista Mikkelin seudulla 14.11.2007 Kuka määrää mistä puhutaan Mikkelissä? Miten maantiede, paikalliset perinteet ja paikallishallinto näkyvät vallan verkostoissa? Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelma ja Mikkelin yliopistokeskus järjestävät kansalaistapahtuman, jossa keskustellaan kansalaisten kokemuksista vallasta ja vallattomuudesta. Aika: torstai...

Suomen Akatemian ylijohtaja, tutkimus, Riitta Mustonen Tiedebarometrista:

2008-03-23T12:39:27+02:00

Suomen Akatemian ylijohtaja, tutkimus, Riitta Mustonen Tiedebarometrista: Luottamus tieteeseen hyvä, mutta tieteen ja tutkimuksen ei uskota parantavan turvallisuuden tunnetta 13.11.2007 Uskovatko ihmiset, että tiede voi auttaa rakentamaan paremman yhteiskunnan? Voiko tiede edistää henkistä hyvinvointia ja onnellisuutta, kysyi Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Mustonen...

Oululaistutkija mukana huippututkimuksessa: Saturnuksen renkaat kehittyvät jatkuvasti

2008-03-23T12:37:44+02:00

Oululaistutkija mukana huippututkimuksessa: Saturnuksen renkaat kehittyvät jatkuvasti 24.10.2007 Saturnuksen renkaat ovat kehittyvä systeemi, eivät pelkästään planeetan syntyprosessista peräisin oleva jäänne. Tämän todistaa Oulun yliopiston tutkijan Heikki Salon yhdessä Boulderin ja Potsdamin yliopistojen tutkijoiden kanssa tekemä tutkimus. Nature-lehdessä 25.10.2007 julkaistava tulos perustuu...

Epävarmuus lisää luottamuksen tarvetta työelämässä

2008-03-23T12:37:53+02:00

Epävarmuus lisää luottamuksen tarvetta työelämässä Tiedote 26.9.2007 Luottamuksen puute lisää väärinkäsityksiä, tekee kärpäsistä härkäsiä ja johtaa pahimmillaan yhteisten hankkeiden epäonnistumiseen. Luottamus puolestaan toimii kuin öljy; se tekee kommunikoinnista sujuvaa, helpottaa oppimista ja auttaa työyhteisön eri osapuolia ymmärtämään toisiaan. Luottamus on johtamisen hyvä työkalu, joka...

Lukivaikeuteen voi liittyä luultua vakavampi havaintohäiriö

admin — 2007-09-20T10:51:50+03:00

Lukivaikeuteen voi liittyä luultua vakavampi havaintohäiriö 19.9.2007 Luki- eli lukemis- ja kirjoittamishäiriöisillä on normaalia puhetta kuunnellessaan jatkuvasti vaikeuksia kaikenlaisten äänteiden tunnistamisessa. Tämä viittaa vakavampaan ja laaja-alaisempaan kielelliseen häiriöön lukivaikeudessa, kuin aiemmin on oletettu. Näin on todettu Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen...

Risto Näätäsen löytämällä aivoaallolla runsaasti sovelluksia ympäri maailmaa

admin — 2007-09-20T10:51:51+03:00

Risto Näätäsen löytämällä aivoaallolla runsaasti sovelluksia ympäri maailmaa 19.9.2007 Emeritus akatemiaprofessori Risto Näätäsen löytämään mismatch negativity eli MMN-aivoaaltoon pohjaava aivotutkimus on levinnyt ympäri maailman. Tämä johtuu ennen kaikkea yllättävistä kliinisistä sovelluksista, joita ilmiöllä on. MMN on antanut uusia mahdollisuuksia aivohalvauspotilaiden tilan seuraamiseen....

Lapsi ohjaa opetusta luultua enemmän

admin — 2007-09-20T10:51:50+03:00

Lapsi ohjaa opetusta luultua enemmän Tiedote 6.9.2007 "Tutkimusten mukaan lapsi ohjaa opetusta enemmän kuin on ajateltu. Jos lapsi menestyy heikosti jossakin oppiaineessa sekä vanhemmat että opettaja opettavat enemmän juuri tätä oppiainetta. Toisin sanoen, myös lapsi ohjaa oppimista vanhempiensa ja opettajansa lisäksi. Alle kouluikäisten kohdalla tilanne on vielä päinvastainen", toteaa professo...

Ilmastonmuutos lisää metsien suojelutarvetta

admin — 2007-09-20T10:51:49+03:00

Ilmastonmuutos lisää metsien suojelutarvetta 9.8.2007 "Ympäristö- ja ilmastonmuutosten voimistuminen asettaa lajit aiempaa selvemmin alttiiksi paikallisille sukupuutoille varsinkin silloin, kun suojelualueet ovat pieniä tai niitä on vähän. Ratkaisevan tärkeää näyttää olevan, pystyvätkö suojelualueilla elävät lajit siirtymään uusille paikoille, jos suojelualueet heikkenevät ympäristön muutoksen...

Suomalaisten löytämä proteiini selventää syövän syntymekanismeja

admin — 2007-09-20T10:51:51+03:00

Suomalaisten löytämä proteiini selventää syövän syntymekanismeja Syöpätautien mekanismeihin keskittyvä biolääketieteellinen perustutkimus voi paljastaa täysin uusia tekijöitä, joilla on kriittinen merkitys syövän etenemiselle. Tämän osoittavat akatemiatutkija Jukka Westermarckin tutkimusryhmän tulokset. Westermarkin tutkimusryhmä on tunnistanut uuden proteiinin, joka osallistuu normaalien soluj...

Ekotehokkuus luo markkinarakoja innovatiivisille palveluntarjoajille

admin — 2007-09-20T10:51:49+03:00

Ekotehokkuus luo markkinarakoja innovatiivisille palveluntarjoajille 4.6.2007 Organisaatioiden ydinosaamisalueen ulkopuolella olevat tuotannot luovat markkinarakoja innovatiivisille palveluiden tarjoajille. Tässä on markkinarako erityisesti materiaalitehokkuuden alalla, minkä avulla samalla suojellaan ilmastoa ja ympäristöä. Akatemiatutkija Minna Halmen tutkimusryhmä Helsingin kauppakorkeakoulu...

Neljä uutta rintasyövälle altistavaa geeniä löytynyt

admin — 2007-09-20T10:51:50+03:00

Neljä uutta rintasyövälle altistavaa geeniä löytynyt 27.5.2007 Neljä uutta rintasyövälle altistavaa geeniä löytyi laajassa, kansainvälisessä yhteistutkimuksessa. Tutkimuksessa oli mukana 21 860 rintasyöpäpotilasta ja 22 578 vertailuryhmän jäsentä. Aiemmin löydetyt rintasyöpägeenit olivat syynä vain 25 prosenttiin suvuittain esiintyvistä rintasyövistä ja liittyivät genomin eli perimän vaurioiden...

Tähtitieteilijät löysivät ensimmäisen asuttavaksi kelpaavan maankaltaisen planeetan

admin — 2007-09-20T10:51:51+03:00

Tähtitieteilijät löysivät ensimmäisen asuttavaksi kelpaavan maankaltaisen planeetan 25.4.2007 Tähtitieteilijät ovat löytäneet tähän asti "maankaltaisimman" aurinkokunnan ulkopuolisen planeetan. Löydetyn eksoplaneetan säde on vain 50 prosenttia suurempi kuin Maan ja sen pinnalla saattaa olla vettä. Löydön tekivät sveitsiläiset, ranskalaiset ja portugalilaiset tutkijat Euroopan eteläisen...

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat jäävät usein ilman asianmukaista diagnoosia ja lääkehoitoa

admin — 2007-09-20T10:51:50+03:00

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat jäävät usein ilman asianmukaista diagnoosia ja lääkehoitoa 12.4.2007 Suurin osa kaksisuuntaista mielialahäiriötä (bipolaarihäiriötä) sairastavista jää ilman asianmukaista lääkehoitoa. Tämä ilmenee HYKSin Jorvin psykiatrian yksikön vastuualueella toteutetusta Jorvi Bipolar Studysta (JoBS). JoBS on laajin ja moniulotteisin Suomessa toteutettu...

Tutkijat aivosolujen degeneraatioon johtavien tekijöiden jäljillä

admin — 2007-09-20T10:51:51+03:00

Tutkijat aivosolujen degeneraatioon johtavien tekijöiden jäljillä 19.3.2007 A. I. Virtanen Instituutissa Kuopiossa toimiva akatemiatutkija Michael Courtneyn tutkimusryhmä on kuvannut molekyylitasolla uuden hermosolujen viestintäreitin, joka johtaa hermosolujen kuolemaan. Hermosolujen kuolemalla puolestaan on tärkeä rooli neurologisissa aivojen rappeumasairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa,...

Suomalaistutkija löysi aurinkokunnasta uuden ilmiön

admin — 2007-09-20T10:51:51+03:00

Suomalaistutkija löysi aurinkokunnasta uuden ilmiön 7.3.2007 Akatemiatutkija Mikko Kaasalaisen johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt aurinkovoimalla pyörivän asteroidin. Asteroidi 1862 Apollo on halkaisijaltaan noin 1,5 kilometriä, sillä on pieni kuu, ja Apollon rata vie sen sekä Maan radan sisä- että ulkopuolelle. Kaasalaisen tutkimusryhmä ratkaisi Apollon pyörimistilan ja muodon...

Akatemiatutkija Jari Kotilainen: Massiiviset galaksit ja niiden mustat aukot syntyvät ja kehittyvät yhdessä

admin — 2007-09-20T10:51:49+03:00

Akatemiatutkija Jari Kotilainen: Massiiviset galaksit ja niiden mustat aukot syntyvät ja kehittyvät yhdessä 6.3.2007 Akatemiatutkija Jari Kotilaisen tutkimusryhmä on onnistunut löytämään 11 miljardin valovuoden etäisyydellä maasta olevaa kvasaaria ympäröivän galaksin. Tämä on tiettävästi maailmanennätys. Kotilaisella on käynnissä projekti, jossa määritetään mustan aukon massa kaukaisissa...

Napaseuduilla tutkitaan ilmastomuutosta

admin — 2007-09-20T10:51:50+03:00

Suomen Akatemia mukana kansainvälisessä polaarivuodessa 1.3.2007 Suomen Akatemia osallistuu 1.3. alkavaan kansainväliseen polaarivuoteen tukemalla useita alan tutkimushankkeita. Pohjoisille alueille suunnatun rahoituksen lisäksi Akatemialla on oma neljän vuoden välein haettavana oleva Etelämanner-tutkimuksen rahoitus. Erityisenä tutkimuskohteena on ilmasto. Kansainvälinen polaarivuosi IPY...

Kansainvälinen tutkimusryhmittymä löysi syövälle altistavan geenivirheen: Rintasyöpäriskiä kasvattava geeni aiheuttaa myös eturauhassyöpää

admin — 2007-09-20T10:51:50+03:00

Kansainvälinen tutkimusryhmittymä löysi syövälle altistavan geenivirheen: Rintasyöpäriskiä kasvattava geeni aiheuttaa myös eturauhassyöpää 8.2.2007 Kansainvälisen monikeskustutkimuksen kautta on löytynyt uusi perinnöllinen geenivirhe, joka näyttäisi kasvattavan erityisesti riskiä sairastua rintasyöpään. Sama PALB2-geenivirhe aiheuttaa myös jossain määrin eturauhassyöpää. Tutkimusta ovat...

Uusi askel kohti ilmeitä tunnistavaa konetta

admin — 2007-09-20T10:51:52+03:00

Uusi askel kohti ilmeitä tunnistavaa konetta 1.2.2007 Tuore tutkimus osoittaa, että koneellinen kasvojen ilmeiden tunnistaminen on teknisesti mahdollista toteuttaa. Se avaa mielenkiintoisia näkymiä konenäön tuleville sovelluskohteille. Oulun yliopiston Konenäön tutkimusryhmän tutkijat TkT Guoying Zhao ja prof. Matti Pietikäinen ovat saavuttaneet merkittäviä tuloksia videokuvasta tehtävän kasvoj...

Suojaavien tekijöiden katoaminen syy allergioiden lisääntymiseen

admin — 2007-09-20T10:51:51+03:00

- Ihmisen immuunijärjestelmä ei ole sopeutunut muuttuneeseen ympäristöön Suojaavien tekijöiden katoaminen syy allergioiden lisääntymiseen 25.1.2007 "Allergiaepidemiassa" näyttää olevan kyse enemmän allergialta suojaavien tekijöiden katoamisesta kuin allergiaa aiheuttavien riskitekijöiden voimistumisesta. Ihmisen immuunijärjestelmällä ei ole ollut aikaa sopeutua nopeasti muuttuneeseen...

Kansainvälinen tutkimus: Matkapuhelimen käytölle ja aivosyövälle ei löytynyt selkeää yhteyttä

admin — 2007-09-20T10:51:50+03:00

Kansainvälinen tutkimus: Matkapuhelimen käytölle ja aivosyövälle ei löytynyt selkeää yhteyttä 22.1.2007 Viidessä Pohjois-Euroopan maassa valmistuneen tutkimuksen mukaan matkapuhelimen käytön ja pahanlaatuisen aivokasvaimen välillä ei ole selvää yhteyttä. Tulokset julkaistiin International Journal of Cancer -verkkolehdessä 19. tammikuuta. Tutkimus matkapuhelimen käytön yhteydestä pahanlaatuisen...

Tähtitieteilijät löysivät kolmoiskvasaarin suurteleskooppien avulla

admin — 2007-09-20T10:51:51+03:00

Tähtitieteilijät löysivät kolmoiskvasaarin suurteleskooppien avulla 9.1.2007 Euroopan eteläisen observatorion ESOn Chilessä sijaitsevan suurteleskoopin ja Havaijilla sijaitsevan Keck-observatorion avulla tähtitieteilijät Sveitsissä ja Yhdysvalloissa ovat löytäneet ensimmäisen tunnetun kolmoiskvasaarin. Löydetty kolmen supermassiivisen mustan aukon ryhmä sijaitsee noin 10,5 miljardin valovuoden...