Fysiologian tutkijat tehotreenin salaisuuksien jäljillä

(10.12.2012)
Monet liikunnan ja terveyden väliset vaikutusmekanismit ovat vielä hämärän peitossa. Uudet, uraauurtavat tutkimustulokset voivat muuttaa kansallisia liikuntasuosituksia.Liikkumaton elämäntapa on suuri ongelma nykypäivän Suomessa. Yli puolet väestöstä liikkuu suosituksiin nähden liian vähän, osa heistä ei lainkaan. Ylipainon ja elintasosairauksien lisääntyessä liikunta terveysvaikutuksineen on aina ajankohtainen tutkimusaihe. Teemaa tutkiikin moni tieteenala aina liikuntalääketieteestä fysiologiaan ja biologiasta käyttäytymistieteisiin.

"Tällä hetkellä terveyden kohentamiseen suositellaan erityisesti aerobista liikuntaa. Tulevaisuudessa suositukset saattavat kuitenkin muuttua tai ainakin monipuolistua, kun uusi tutkimustieto haastaa vanhat käsitykset. Tulevaisuudessa pitkäkestoisen ja matalatehoisen liikunnan rinnalla saatetaan suosia myös tehokkaampaa treeniä, sanoo Turun yliopiston akatemiatutkija", dosentti Kari Kalliokoski.

"Lyhytkestoinen, kovatehoinen harjoittelu voisi sopia paremmin myös nykyihmisten kiireiseen elämäntyyliin", pohtii biologian opiskelija Minna Yli-Karjanmaa.

Tehotreenin tuloksia kartoitetaan kuntotestein

Kalliokoski ja Yli-Karjanmaa ovat mukana Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Åbo Akademin alaisuudessa toimivan valtakunnallisen PET-keskuksen tutkimusprojektissa, joka kyseenalaistaa perinteiset liikuntasuositukset. Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa kartoitetaan kovatehoisen intervalliharjoittelun terveysvaikutuksia.

Tutkimusryhmässä työskentelevä Yli-Karjanmaa on fysiologiaan erikoistuva biologian opiskelija Turun yliopistosta. Mukaan ryhmään hän päätti haluavansa heti kuultuaan hanketta johtavan Kari Kalliokosken pitämän luennon PET-kuvantamisesta.

"Otin yhteyttä Kariin heti luennon jälkeen, ja niin päädyin tänne töihin, neljättä vuotta biologiaa opiskeleva Yli-Karjanmaa kertoo."

Tutkimusprojektissa Yli-Karjanmaan vastuulla ovat prekliiniset kokeet. Intervallitreenin vaikutuksia aineenvaihduntaan, hapenottokykyyn ja niitä sääteleviin mekanismeihin selvitetään PET-tutkimusten lisäksi moderneilla solu- ja molekyylibiologisilla menetelmillä.

Kalliokoski taas vastaa kuvantamistutkimuksista. Terveillä keski-ikäisillä miehillä tehtävän osatutkimuksen mittaukset ovat valmistumassa lähiaikoina. Seuraavaksi vastaava tutkimus toteutetaan diabeetikoilla. Koehenkilöille tehdään tarkat testit sekä ennen että jälkeen kahden viikon liikuntajakson.

"Tutkimme muun muassa maksimaalista hapenottokykyä, sokeri- ja rasvahappoaineenvaihdunnan muutoksia, maksan ja sydämen rakennetta sekä eri kudosten rasvapitoisuutta", Kalliokoski luettelee.

Alavalinnan takana usein urheilutausta

Usein liikuntaan liittyviä tieteenaloja päädytään opiskelemaan oman vahvan liikuntataustan kannustamana. Näin on myös Yli-Karjanmaan ja Kalliokosken tapauksissa. Kilpasoutua harrastava Yli-Karjanmaa on tyytyväinen valintaansa hakeutua opiskelemaan luonnontieteitä.

"Opintoihin voi integroida mielenkiintoisella tavalla lääketieteellisen, matemaattisen ja fysikaalisen näkökulman. Opiskelu on joustavaa, ja pienet ryhmäkoot mahdollistavat henkilökohtaisen ohjauksen", hän perustelee.

Työ PET-keskuksessa on ollut Yli-Karjanmaalle mieluisa projekti, jossa hän saa soveltaa oppimaansa teoriaa käytäntöön. Tutkimustyön myötä hän on myös kiinnostunut tutkijan urasta.

"Fysiologiaan erikoistuneet opiskelijat voivat työllistyä esimerkiksi sairaaloihin tai lääkefirmoihin. Itse haluaisin jatkaa työskentelyä kuvantamisen parissa ja yhdistää liikunnan tutkimukseen vaikkapa neurobiologiaa", parhaillaan pro graduaan työstävä Yli-Karjanmaa kertoo.

Kari Kalliokoskelle tutkijan ura ei ollut yhtä selvä valinta. Hän harrasti pitkään hiihtoa ja suunnitteli työskentelevänsä urheilun ja valmennuksen parissa. Maisteriopintojen loppuvaiheessa tutkimustyö alkoi kuitenkin kiinnostaa Kalliokoskea yhä enemmän, ja monen sattuman kautta hän päätyi lopulta tutkijan uralle.

"Valmistuimme vaimoni kanssa yhtä aikaa Jyväskylän yliopistosta. Vaimo sai töitä Turusta, joten minä halusin tietysti muuttaa mukana ja löytää täältä töitä. Jyväskylän opintojeni aikainen professori ehdotti tutkimustyötä PET-keskuksessa, ja tässä sitä nyt ollaan", Kalliokoski muistelee.

Terveysliikunnan tutkimus yhdistää monta alaa

Vaikka liikunnan ja terveyden väliset vaikutusmekanismit ovat tutkittu aihe, paljon on edelleen tuntematta. Terveysliikunnan tutkimus kiinnostaa ulkomaita ja kansainvälisiä seminaareja myöten. Tutkimusyhteistyötä tehdään paitsi Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen tutkijoiden, myös norjalaisten, tanskalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa.

Tutkimusryhmä on myös varsin monitieteinen: tutkimukseen osallistuu asiantuntijoita ja opiskelijoita niin lääketieteen, fysiikan kuin liikuntabiologian aloilta. Lisäksi projektissa on mukana muun muassa hoitohenkilökuntaa, radiokemistejä ja mallintajia.

Alustavien tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että lyhytkestoinen mutta kovatehoinen harjoittelu kehittää koehenkilöiden hapenottokykyä ja lihasten suorituskykyä nopeammin kuin perinteinen rauhallisempi liikunta. Intervallitreenin tulokset näkyvät parhaimmillaan jo kahdessa viikossa. Koko tutkimuksen valmistuessa selviää, onko tehotreeni perinteistä aerobista liikuntaa parempi ja nopeampi apu myös kakkostyypin diabetekseen.

"Uudet tutkimustulokset auttavat löytämään liikuntamuotoja, joiden terveysvaikutukset ovat mahdollisimman suuret. Vanhat liikuntasuositukset voivat mullistua lähivuosina", Kalliokoski tiivistää.

Teksti ja kuvat: Misme Yrjölä