Vihreys on kemian alan tämän hetken avainsana

15.03.2012

Yhteiskunnallisesti merkittävä ympäristöystävällisyys kiinnostaa myös opiskelijoita.

Kemianteollisuuden alan tämän hetken selkein trendi on vihreä kemia. Tämän vahvistaa Åbo Akademin kemian tekniikan laitoksen akatemiaprofessori Tapio Salmi, joka tutkii parhaillaan mahdollisuuksia tuottaa puusta öljyä korvaavia, nestemäisiä biopolttoaineita ja hyötykemikaaleja.

"60-luvulla muodissa olivat myrkyt, 70-luvulla fossiilisten polttoaineiden kehitys. 90-luvulta alkaen näkyvissä on ollut yhä kasvava ympäristöystävällisyyden ja vihreyden trendi, jota huoli ilmastonmuutoksesta on vain vahvistanut", Salmi arvioi.

Samaa mieltä on Åbo Akademissa puolisentoista vuotta tutkimusta tehnyt jatko-opiskelija Sabrina Schmidt. Saksasta syksyllä 2010 Suomeen saapunut Schmidt tutkii parhaillaan mikroreaktoreita. Hänen tutkimuksensa tarkoituksena on luoda turvallisia selluloosa-, hemiselluloosa- ja tärkkelysjohdoksia, jotka vaativat mahdollisimman vähän kuljetusta, hajoavat luonnossa biologisesti ja tuottavat vain vähän jätettä.

Biopolttoaineiden tutkimus- ja kehitystyöllä on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Fossiilisten polttoaineiden varannot uusiutuvat niin hitaasti, että vaihtoehtoisille energiamuodoille on todellinen tarve. Vihreää energiaa voidaan tuottaa esimerkiksi levistä ja metsien biomassasta.

"Suomessa tilanne on suhteellisen hyvä, koska maamme pinta-alasta yli 70 prosenttia on metsää. Metsä uusiutuu nopeammin kuin sitä hakataan. Muualla maailmassa biomassan hyödyntäminen ei kuitenkaan ole yhtä ongelmatonta, vaan se voi olla ristiriidassa esimerkiksi ruoan tuotannon kanssa", Salmi kertoo.

Jokapäiväinen kemiamme

Kemian tekniikka tuo nimensä mukaisesti yhteen kemian ja insinöörityön. Aineessa tehdään yhteistyötä muun muassa biotieteiden, matematiikan, tilastotieteen ja fysiikan kanssa. Kemian tekniikasta on apua monen alan tutkimuksessa. Esimerkiksi lääketieteen ja farmasian alalla kemian tuntemus on välttämätöntä.

"Erilaiset kemikaalit ovat nykyään muutenkin aivan arkipäivää. Myös kuluttajien olisi hyvä tietää jotain päivittäin käyttämistään kemikaaleista – esimerkiksi pesuaineita yliannostellaan usein surutta", kertoo Salmi käytännön esimerkin kemian tietämyksen soveltamisesta arkeen.

"Tutkimuksemme tavoitteena onkin tuottaa tietoa paitsi akateemisiin tarkoituksiin, myös koko yhteiskunnan hyödynnettäväksi", Schmidt lisää.

Kemian tekniikan ammattilaisten työtilanne on Suomessa hyvä. Salmen arvion mukaan alalta on siirtymässä eläkkeelle paljon työntekijöitä, joten uusille osaajille on kysyntää. Alan asiantuntijoita tarvitaan monesti esimerkiksi elintarviketeollisuuden yrityksissä.

"Noin 10 prosenttia Suomen viennistä muodostuu kemianteollisuuden tuotteista", Salmi muistuttaa.

Uusien asioiden löytäminen kiehtoo

Professori Salmi kiinnostui kemiasta jo nuorena poikana asuessaan Paraisilla. Kalkkikivi- ja sementtiteollisuudestaan tunnetussa kaupungissa arvostettiin insinöörejä. Salmikin päätti lukea itsensä kemian tekniikan insinööriksi, vaikka ovet olisivat auenneet lääketieteelliseen tiedekuntaankin.

"Olen oikein tyytyväinen valintaani. Kemian tekniikka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa", Salmi toteaa.

Myös Sabrina Schmidt on ollut kiinnostunut kemiasta lapsesta saakka. Aluksi häntä kiehtoivat kemiallisten yhdisteiden aikaansaamat värit ja savut. Vähitellen kiinnostus laajeni koskemaan kaikkea sitä, mitä maailmassa tapahtuu molekyylitasolla.

"Uusien asioiden löytäminen ja mallintaminen on valtavan palkitsevaa", huomauttaa Schmidt.

Tapio Salmi toimii akatemiaprofessorina Åbo Akademin kemian tekniikan laitoksella. Hän tutkii kemiallisia reaktioita, jotka tähtäävät nestemäisten biopolttoaineiden ja kemikaalien tuottamiseen puusta. Salmi johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa, "Teknillinen kemia ja reaktiotekniikka" -nimikkeellä työskentelevää tutkimusryhmää.

Kemian jatko-opiskelija Sabrina Schmidt suorittaa tohtoriopintojaan Åbo Akademissa. Mikroreaktoreihin ja niiden katalyytteihin liittyvää tutkimustyötä on jäljellä vielä kaksi ja puoli vuotta.

Teksti ja kuva: Misme Yrjölä