Oppiminen on vaikeaa jokaiselle

15.07.2011

Turun yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Lauri Scheinin, 24, on tyytyväinen, että hän opiskelijatovereineen kohtaa jo opintovaiheessa erilaisista taustoista olevia koululaisia. Kasvatustieteen akatemiaprofessori Erno Lehtinen allekirjoittaa havainnon ja toteaa, että sosiaalisen rakenteen näkökulmasta monipuolinen harjoituskoulu on opettajakoulutuksen etu. Kulttuurierot, erilaiset sosiaaliset taustat ja oppimisen haasteet ovat osa nykykoulua.

"Yhteiskunnan eriytyminen näkyy kouluissakin. Sosiaaliset vaikeudet kasvattavat myös oppimisvaikeuksien riskiä. Kodin tausta heijastuu oppimiseen, mutta ei jokaisen oppilaan kohdalla. Kokonaisuudessaan oppimisvaikeuksien syiden kirjo on moninainen", sanoo Lehtinen.

Tilastojen valossa oppimisvaikeudet näyttävät lisääntyneen.

Todellisuudessa systeemi on valmiimpi ottamaan ne huomioon. Keinot oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen kuuluvat valmistuvien opettajien työkalupakkeihin. Lehtinen toteaa, että erityisen tuen tarpeen arvioinnin painopiste on siirtymässä testauksesta havainnointiin.

"Oman asiantuntemuksensa avulla opettaja voi nähdä oppimiseen liittyviä ongelmia ja sosiaaliseen kanssakäymiseen heijastuvia asioita ja etsiä niihin apua", Lauri Scheinin jatkaa.

Erno Lehtisen ja Lauri Scheinin mukaan opettajat ja varhaiskasvatuksen henkilökunta ovat ratkaisevassa roolissa vaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa.

Motivaation säätelyä opitaan pienestä pitäen

"Oppiminen on sekä helppoa että vaikeaa. On asioita, joita me olemme virittyneet oppimaan. Ne opitaan yleensä vaivattomasti. Sitten on asioita, jotka menevät näiden taakse ja joiden oppimiseen tarvitaan järjestettyjä tilanteita. Esimerkiksi lukutaito ei näytä kehittyvän yhtä helposti kuin puhumaan oppiminen", kertoo Lehtinen.

Hän painottaa, että oppiminen on vaikeaa ihan jokaiselle, mutta vaikeuden aste on erilainen.

"Toisten kohdalla oppiminen voi näyttää helpolta, mutta siinä on aina takana sitkeyttä, uppoutumista, keskittymistä ja työtä. Aika ei korvaa laatua. Tarvitaan tehokkaita oppimisen strategioita", Lehtinen sanoo.

"Kodin kulttuuriympäristöllä ja sillä, millaisten asioiden parissa kotona puuhataan, on selkeä vaikutus oppimisen helppouteen tai vaikeuteen. Motivaatio on merkittävä seikka asioiden omaksumisen kannalta", Lauri Scheinin sanoo ja katsahtaa professoria. Lehtinen on urallaan tutkinut motivaatiota pidemmän aikavälin oppimishistoriassa.

"Motivaatio vaikuttaa kaikissa tilanteissa. Se voi olla tehtävistä tai asioista kumpuavaa, kiinnostusta tehdä jotain. Lisäksi motivaatiossa on tekijöitä, jotka liittyvät uskomukseen omasta itsestä", Lehtinen avaa käsitettä.

Jokainen kohtaa oppiessaan tylsiä tehtäviä, jotka on välttämättömiä vaiheita jonkin toisen asian saavuttamiseen. Ja jokainen kohtaa myös hetkiä, jolloin omaa tekemistä epäillään.

"Koko elämän ajan vaikuttavaa motivaation säätelyä opitaan varhaislapsuudesta lähtien. Opettaja voi ohjata motivaatiota vaikkapa auttamalla oppilasta ymmärtämään, mihin tehtävä liittyy", Lehtinen sanoo.

"Motivaation kehittymistä ja sen säilymistä autetaan asettamalla kullekin oppilaalle sopivia haasteita. Opettajankin motivaatiolla ja kiinnostuksen kohteilla on merkitystä. Ne näkyvät usein oppilaidenkin motivoitumisena ja kiinnostuksena", Scheinin toteaa.

Spontaania toimintaa ja järjestettyjä tilanteita

Nykyään apuna oppimistavoitteiden saavuttamisessa on uuteen tietoon perustuvia menetelmiä ja välineitä. Ennuste oppimisvaikeuksien selättämiseksi on yhä parempi.

Suomalaisissa tutkimuksissa on tunnistettu mm. lukutaidon ja matematiikan oppimisen varhaisen vaiheen kynnyskohtia, joita seuraamalla voidaan tunnistaa oppimisvaikeuksien riskejä ja päästä ehkäisemään niitä. Lehtisen akatemiatutkimus on keskittynyt matemaattisen ajattelun kehityksen ja lukukäsitteen kehittymisen tarkasteluun.

"Osassa matematiikan oppimisen vaikeuksista näyttää olevan kyse lukumäärien hahmottamiseen liittyvästä ongelmasta. Avuksi on kehitetty esimerkiksi varhaiskasvatusvaiheen toiminnallisia tilanteita, joissa lukumääriin kiinnitetään huomiota luonnollisella tavalla. Oppimiseen liittyy paljon spontaania toimintaa, ei vain sitä, mitä tapahtuu sillä hetkellä kun tiettyä asiaa opetetaan", Lehtinen kertoo.

Odotukset opetuksen uusia apuvälineitä kohtaan ovat valtavat, ja apua on saatukin. Scheinin toteaa, että uudet sovellukset monipuolistavat opetusta, huomioivat erilaiset oppijat ja antavat virikkeitä.

"Mutta opettajan on arvioitava välineet tosi kriittisesti. Pahimmassa tapauksessa ne voivat olla jopa haitallisia", Scheinin sanoo.

"Opettajalta oppimisvaikeuksien tunnistaminen vaatii jatkuvaa oppilaiden yksilöllistä tarkkailua ja tarvittaessa asioihin puuttumista", huomauttaa luokanopettajaksi opiskeleva Lauri Scheinin.

Lehtinen toteaa, että opetuksen kehittyminen on hidas ja äärimmäisen monimutkainen prosessi. Koulumaailma heijastelee ympäröivää yhteiskuntaa, sen arvoja ja toimintatapoja. Se on paikka, joka turvaa yhteiskunnan arvoperustaa ja yhteisymmärrystä.

"Koulun rooli arvojen ja asenteiden välittäjänä, kasvattajana ja sosiaalisen kanssakäymisen taitojen kehittäjänä tulee aina olemaan iso", sanoo Scheinin.

"Koulu on suuressa vastuussa siitä, kuinka kansalaisille muodostuu jäsentyneitä tietorakenteita ja kuinka ihmiset oppivat käsittelemään ja yhdistelemään tietoja. Nämä taidot voivat kehittyä vain sinnikkään työn tuloksena", Lehtinen toteaa.

Teksti Reetta Mikkola
Kuvat: Vesa-Matti Väärä