Metsäalan ammattilaisille on edelleen mahdollisuuksia

30.11.2011

Metsäsektorin muutokset heijastuvat vähitellen myös alan korkeakouluopetukseen. Uutta osaamista tarvitaan.

Professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitokselta näkee alalla kaksi merkittävää trendiä. Painopaperin kulutus laskee kehittyneissä maissa ja sellun tuotanto on siirtymässä Etelä-Amerikkaan. Samaan aikaan kiinalaiset yritykset ostavat paljon koneita ja osaamista sekä lisäävät tuotantoa.  Tykkyläisen mukaan eräs visio on, että nämä yritykset pyrkivät ostamaan hakkuuoikeuksia ja tehtaita eri puolelta maailmaa ja näin luomaan tuotantoverkostoja.

- On mielenkiintoista seurata Kiinan tapaa rakentaa omaa metsäteollisuuttaan. Intian ohella Kiina on maa, jossa paperia, kuitua ja puuta tarvitaan merkittävästi lisää talouden kasvaessa. Muualla kysyntä on laskussa.

Markku Tykkyläisestä Suomen metsäalan menestystekijöitä on ollut ammattitaitoisesti rakennettu infrastruktuuri ja tuotantoon hyvin niveltyvä asutusrakenne.

Tykkyläinen on tutkinut eri tutkimushankkeissa metsäsektorin sopeutumista talouden kehitykseen ja ympäristön muutokseen sekä viime aikoina myös sitä, miten talous reagoi metsänhoidon muutoksiin.

Graduaan viimeistelevä maantieteen opiskelija Laura Mononen on miettinyt maantieteen jatko-opintoja, jotka liittyisivät puuteollisuuden rakennemuutoksesta aiheutuvaan muuttoliikkeeseen itärajan molemmin puolin. Hän voisi arvioida, miten metsäteollisuuden voimakas muutos itärajan molemmin puolin vaikuttaa työllisyyteen, muuttoliikkeeseen ja koulutukseen.

- Tällä on myös alue- ja rajapoliittisia merkityksiä, jos ja kun työpaikkoja häviää ja osin myös syntyy monilla paikkakunnilla. Uskon kuitenkin siihen, että ammattilaisille on tulevaisuudessakin jossain määrin kysyntää, Mononen pohtii.

Laura Mononen uskoo, että ammattilaisille on tulevaisuudessakin kysyntää myös metsäalalla.

Työvoimapula voi uhata

Tykkyläisestä Suomen metsäalan menestystekijöitä on ollut ammattitaitoisesti rakennettu infrastruktuuri ja tuotantoon hyvin niveltyvä asutusrakenne. Suomessa on rakennettu pitkäjänteisesti metsäteitä ja muuta liikenneinfrastruktuuria, joka mahdollistaa puun saamisen kohtuullisen edullisesti pois metsästä.

­- Esimerkiksi Venäjällä tällaista metsätieverkostoa ei ole valmiina ja se näkyy selvästi tuotantokustannuksissa. Tulevaisuudessa ongelmana on, että syrjäalueilta voi olla vaikea saada puuta metsistä kohtuuhintaan; metsäkoneiden kuljettajista alkaa olla pulaa.

Monosen mielestä nyt tulisi miettiä uusia innovaatioita puualalle ja yrittää näin luoda puunjalostukseen työpaikkoja. Hänestä Suomen kilpailukykyä tulisi kehittää suuntaan, joka pitäisi myös metsäalan kehittämisen houkuttelevana.

- Tällä hetkellä prosessi ideasta valmiiksi tuotteeksi on pitkä. Kilpailukyvyn kannalta olisi hyvä, jos tätä prosessia voisi nopeuttaa, Mononen pohtii.

Tykkyläinen lisää, että suomalaisen toimijat ovat vahvoja osaajia ja metsäsektorimme on kansainvälisestikin tarkastellen iso toimija. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmä on pystynyt hyvin kehittämään alan tuotantoa ja laajentamaan sitä merkittävästi globaalissa mittakaavassa.

- Menestyminen jatkossa vaatii sitä, että maailmantalous pysyy avoimena. Meidän on kehitettävä kilpailijoita parempia ja jalostusarvoltaan korkeampia tuotteita. Myös metsän käyttö voi muuttua. Voimme tuottaa entistä enemmän vaikkapa ekosysteemipalveluja ihmisille, jotka antavat arvoa pohjoiselle luonnolle, Tykkyläinen linjaa.

Maailmalta erilaista tietoa

Mononen ja Tykkyläinen ovat yhtä mieltä siitä, että hyvät ideat pärjäävät aina kilpailussa, vaikka toimija olisi esimerkiksi pieni yksityisyrittäjä. Globaaleilla tuotantoverkostoilla on entistä enemmän merkitystä, ja niissä voi olla niin pieniä kuin suuriakin toimijoita. Mononen oli toukokuun Huippuvuorilla biotelemetrian kurssilla perehtymässä eläinten satelliittiseurantaan ja koki kurssin hyvin arvokkaana lisänä koulutukseensa. Puut eivät liiku, mutta metsän eläimet, ihmiset ja koneet liikkuvat. Metsän tilaa ja vaikkapa metsäpaloja voi monella tavalla seurata ilmasta ja lähiavaruudesta.

- Kurssin vetäjä oli hyvin ammattitaitoinen ja samalla tutustuin muualta tulleisiin alan opiskelijoihin. On tärkeää saada ideoita muualta mutta samalla oppia myös jakamaan omaa tietoaan.

Tykkyläinen ohjaa parhaillaan opinnäytetöitä ja väitöskirjatutkimuksia sekä tekee ja arvioi tutkimusta. Jatkokoulutuskursseja on järjestetty monessa maassa. Yliopistokoulutus perustuu usein ulkomailla tehtyyn kenttätyöhön sekä työskentelyyn parhaissa tutkimuslaitoksissa.

- Oman tutkimuksensa avulla opiskelijat kytkeytyvät parhaiten globaaliin osaamisverkostoon.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset epäselvät

Kumpikin uskoo Suomen metsäresurssien riittävän tulevaisuudessa. Tykkyläinen muistuttaa, että metsänhoidon ja puunkorjuun kustannukset ovat Suomessa korkeat kilpailijoihin verrattuna. Tätä ei edes hyvä infrastruktuuri muuta. Helpoiten ja edullisin globaalisti saatavissa oleva puu korjataan ensiksi pois.

- Havupuulla on hyvä kasvuolosuhteet Siperiassa, mistä raakapuuta viedään paljon Kiinaan. Venäjä on ollut sekä metsäsektorin kehityksen että raakapuun saatavuuden suhteen pettymys. Toki meillä on myös eurooppalaiset kilpailijamme, Saksa, Itävalta, Ruotsi, Tykkyläinen listaa.

Ilmastonmuutoksesta on monenlaista tietoa, osa myönteistä, osa kielteistä. Tykkyläinen toivoo, ettei tulevaisuutta pelättäisi, sillä muutoksiin on mahdollista sopeutua.

Monosesta olisi hyvä miettiä toimintastrategioita ja näin varautua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin Suomen metsissä.

- En ole aihepiiriin tarkkaan perehtynyt, mutta uskon sen vaikuttavan metsiimme.

Tykkyläinen lisää, että ilmastonmuutoksesta on monenlaista tietoa, osa myönteistä, osa kielteistä. Hänestä nettovaikutuksia on vaikea ennakoida tässä vaiheessa.

- Paljon huomiota saanut, kasvihuonepäästöistä johtuva ilmastonmuutos on vain yksi tekijä. Meillä on ilmastollista syklisyyttä, jonka tuloksena on esimerkiksi toistuvia isoja ja pieniä jääkausia ja lyhytkestoisempiakin syklejä. Auringon aktiivisuus on tässä vaihtelussa merkittävä tekijä. Miten ilmasto ja metsät muuttuvat lähimmän sadan vuoden aikana, sitä ei osaa kukaan sanoa. Muutoksiin on aina sopeuduttu, sillä talous ja ihmiset ovat joustavia. Tulevaisuutta ei kannata pelätä, Tykkyläinen vakuuttaa.

Laura Mononen opiskelee historia- ja maantieteiden laitoksella maantiedettä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Hänen hirvitalousalueiden uudelleenmäärittelyyn liittyvä gradunsa on parhaillaan tarkastettavana. Tavoitteena ovat maantieteen jatko-opinnot.

Maantieteilijä Markku Tykkyläinen toimii maaseutututkimuksen professorina Joensuun ja sittemmin Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2004 alkaen. Tykkyläinen oli yhteiskuntamaantieteen professorina Joensuun yliopistossa vuosina 1998-2003´. Hän on tutkinut globaalisti luonnonvaraperustaisten alueiden kehitystä ja on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Suswood-hankkeessa, joka tutki kestävän ja ympäristöystävällisen puuraaka-ainetuotannon tulevaisuutta teollisiin tarpeisiin muuttuvassa taloudessa.

Teksti: Liisa Tanninen
Kuvat: Johanna Kokkola