Joustava henkilöstöjohtaminen huomioi yksilöt
14.09.2011
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Sinikka Vanhala ja jatko-opiskelija Sara Lindström ennakoivat, että henkilöstöjohtaminen on tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä asemassa yrityksissä. Nuorten sukupolvien odotukset työelämästä muuttavat merkittävästi olemassa olevia henkilöstökäytäntöjä.
”Nuoret uskovat omaan osaamiseensa ja vaativat työelämältä aiempia sukupolvia enemmän joustoja. Samat henkilöstökäytänteet eivät sovi kaikille aloille: työtehtäviä ja -aikoja sekä -etuja joudutaan räätälöimään yrityskohtaisesti”, Sara Lindström uskoo.
”Työnantajat saavat tulevaisuudessa käyttää mielikuvitustaan, jotta nuoria saadaan houkuteltua ja sitoutumaan esimerkiksi julkisen sektorin ammatteihin, joiden imago ei ole nuorten silmissä houkutteleva”, Vanhala toteaa.
Vanhala ja Lindström pohtivat kuinka tärkeää henkilöstön kehittämisessä onkaan huomioida yksilöiden omat tarpeet ja kyvyt sekä antaa työntekijöille mahdollisuus ottaa aidosti kantaa tekemisen edellytyksiin. Toiset kaipaavat haasteita, toiset taas lamaantuvat niiden alla. Osa kaipaa työskentelylleen selkeitä ohjeita, kun toiset ovat parhaimmillaan itsenäisinä asiantuntijoina.
Åbo Akademista valmistunut Sara Lindström (vasemmalla) hyväksyttiin kesällä 2011 viralliseksi jatko-opiskelijaksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Organisaatiot ja johtaminen -aineessa.
KTT, professori Sinikka Vanhala (oikealla) väitteli henkilöstöjohtamisesta vuonna 1991 ja vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun henkilöstöjohtamisen opetuksesta ja tutkimuksesta.
Menestyksestä hyvinvointia vai hyvinvoinnista menestystä
Sinikka Vanhalan johtaman ja Suomen Akatemian rahoittaman Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja yritysten tuloksellisuus (HIPERCO) -tutkimushankkeen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä henkilöstöjohtamisen mekanismeista, jotka vaikuttavat toisaalta työhyvinvointiin ja toisaalta yritysten tuloksellisuuteen. Kumpi tulee ensiksi: menestyvä yritys, jolla on varaa ja halua satsata henkilöstöjohtamiseen vai hyvin organisoitu henkilöstöjohtaminen, joka synnyttää yrityksen hyvän tuloksen?
”Henkilöstöjohtaminen ja tuloksellisuus ovat selkeästi toisistaan riippuvaisia, mutta aukotonta vastausta siihen, missä järjestyksessä asiat vaikuttavat toisiinsa, on mahdoton antaa. Organisaatiot, joissa on toimivat henkilöstöjärjestelmät, tekevät hyvää tulostakin”, Vanhala toteaa.
Sara Lindström on tutkinut henkilöstöjohtamista ja tuloksellisuutta kunta-alalla.
Hän kertoo, että julkisella sektorilla tuloksellisuuskeskustelussa korostuvat muutos, tuottavuus ja vaikuttavuus.
”Julkisella sektorilla korostuu palvelujen vaikuttavuuden seuranta. Asioita pitää pystyä tekemään määritetyn budjetin rajoissa yhä paremmin ja laadukkaammin”, Lindström kertoo tutkimushavainnoistaan.
Palautteenantoa on opeteltava
Sinikka Vanhala kertoo, että tuloksellisuus on vahvasti sidoksissa johdon näkemyksiin, jotka välittyvät harmillisen huonosti työntekijätasolle. Vanhalan mukaan suomalaiset esimiehet eivät ole koskaan saaneet mairittelevia lausuntoja henkilöstötutkimuksissa. Hyvistä henkilöstöjohtamisen järjestelmistä ei ole hyötyä organisaatiolle ja yksilöille, jos asiat jumittavat esimiesportaissa.
Vanhala ja Lindström pohtivatkin, että parhaimmillaan henkilöstöjohtaminen on ennakoivaa tulevaisuuden rakentamista eikä tulipalojen sammuttelua. Kaikkea ei pidä myöskään sanella ylhäältä alaspäin. Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistäminen eivät vaadi kummoisia konsteja. Kun ihmisiä kohdellaan yksilöinä ja heitä kannustetaan, on työkin tuloksellista.
”Merkityksellisyys on pienissä asioissa. Vuorovaikutteinen palaute ja asioiden eteenpäin meneminen ovat ainakin itselleni tärkeitä asioita”, Lindström pohtii.
”Oman sisäisen motivaation löytäminen kaikelle tekemiselle on tärkeää. Olisi erittäin hyvä, että jokainen pystyy hahmottamaan millaiseen kokonaisuuteen oma tekeminen liittyy. Työn merkityksellisyyden ymmärtäminen ja oman sisäisen motivaation löytäminen ovat paljon tärkeämpiä asioita työhyvinvoinnin kannalta kuin raha tai tittelit”, Vanhala täydentää.
Vanhala ja Lindström muistuttavat kuinka tärkeää henkilöstön kehittämisessä on huomioida yksilöiden omat tarpeet ja kyvyt sekä antaa työntekijöille mahdollisuus ottaa aidosti kantaa tekemisen edellytyksiin.
Julkinen keskustelu lisää kriittisyyttä
Mutta miten suomalaiset tänä päivänä viihtyvät työssään? Sara Lindström pitää hyvänä sitä, että työhyvinvoinnista puhutaan koko ajan enemmän, mutta samalla tutkimustulokset osoittavat ristiriitaisia näkemyksiä siitä kuinka suomalaiset voivat.
”Riippuu ihan hirmuisesti tutkimusasetelmasta millaisia tuloksia saadaan: onko henkilöstö hyvinvoivaa vai väsynyttä”, Lindström toteaa.
”Uutiset yt-neuvotteluista ja työvoiman vähentämisestä herättävät levottomuutta myös sellaisissa organisaatioissa, joissa töitä voisi tehdä levollisin mielin. Huonon olon tunne leviää nopeasti”, Vanhala vahvistaa.
”Hyvinvointiteemojen nosto keskusteluun on totta kai hyvä asia, mutta samalla työntekijät havahtuvat tarkkailemaan aiempaa huomattavasti kriittisemmin omaa työympäristöään ja halu muutokseen kasvaa voimakkaasti”, Lindström kertoo havainnoistaan.
Suuret rahat, pehmeät arvot
Henkilöstöjohtaminen on selkeästi nuorten naisten kiinnostuksen kohde. Sinikka Vanhala toteaa, että henkilöstöjohtaminen ammattina on voimakkaasti jakautunut ja hän arvioi, että noin 75 prosenttia henkilöstöjohtamisen ammattilaisista on naisia.
”Naisten suuri osuus on hämmästyttävä fakta, koska henkilöstöjohtamisessa pyöritetään suuria summia rahaa. Asiantuntijaorganisaatioissahan suurin osa kuluista on henkilöstökuluja. Silti alaa edelleen pidetään pehmeänä naisille sopivana alana”, Vanhala hämmästelee.
Vanhalan mukaan henkilöstöjohtamisen asemaa heikentää se tosiasia, että henkilöstökustannukset voidaan osoittaa yrityksen kuluista sentin tarkkuudella, mutta henkilöstöjohtamisen synnyttämien tuottojen osoittaminen on edelleen äärimmäisen vaikeaa.
”Henkilöstöinvestoinnit eivät ole investointeja samalla lailla kuin kone- ja laiteinvestoinnit. Henkilöstösatsaukset näkyvät tuloslaskelmissa aina vain kuluina, ei koskaan tuottona. Varsinkin asiantuntijayritysten tulos on kiinni ihmisten osaamisesta ja miten tästä osaamisesta huolehditaan”, Sinikka Vanhala muistuttaa.
Teksti: Johanna Summanen
Kuvat: Mauri Ratilainen
