Proteiinit ja syöpä – suomalaistutkijoiden työ etenee
05.01.2011
Pari vuotta sitten suomalaiset syöpätutkijat tekivät mullistavan löydön. Syövän syntyyn vaikuttaa proteiini, joka häiritsee solun kasvua hillitsevien proteiinien toimintaa. Siten se vauhdittaa solun kasvua syöpäsoluksi. Tutkimus etenee ja tuon CIP2A-proteiinin touhuista ja esiintymisestä tiedetään huomattavasti enemmän.
Professori Jukka Westermarck on iloinen kahdeksanhenkisen työryhmän tähänastisista tuloksista.
”Tutkijat törmäsivät proteiiniin ensimmäistä kertaa vuonna 2002. Minusta on hämmästyttävää ja palkitsevaa, että vielä voidaan löytää jotakin uutta, jota kukaan muu maailmassa ei ole tutkinut. Ja että se tapahtuu Suomessa, jossa tutkimustyön käytössä olevat resurssit ja rahoitus ovat kansainvälisessä vertailussa aika pieniä.”
Mikä ihmisessä menee rikki solun tasolla?
”Solun kasvuun vaikuttavat proteiinit voidaan jakaa karkeasti siten, että osa niistä estää ja osa edistää solun kasvua. Jostakin vielä tuntemattomasta syystä tämä vasta löydetty proteiini alkaa tukea kehitystä, joka muuttaa terveitä soluja syöpäsoluiksi,” kuvailee Westermarck.
Kysymys on siis tavallaan rikkoutuneesta puolustusjärjestelmästä solutasolla, toiminnan häiriöstä, jonka synnyn syitä ei vielä tiedetä.
”Kun proteiini löydettiin, emme tienneet myöskään sitä, monenko erilaisen syövän syntyyn se liittyy. Asiaa on nyt tutkittu pari vuotta ja näyttää siltä, että tuo proteiini on tekemisissä lähes kaikkien syöpätyyppien kanssa.”
Miksi syöpään on vaikea kehittää lääkettä?
"Yleisesti voidaan sanoa, että uuden lääkkeen kehitystyö laboratoriosta myyntiin vie vuosia. Uusien lääkkeiden kehittely syöpään on hankalaa myös siksi, että syöpä on monimutkainen ja monimuotoinen tauti. Eri syöpätyypit tarvitsevat oman hoitonsa,” Westermarck pohtii.
Tutkijoiden tavoitteena onkin nyt kehittää lääke, jolla voidaan estää haitallisen proteiinin tuotantoa solun tasolla. Tässä on kuitenkin haasteita sillä valtaosa tällä hetkellä kehitteillä olevista syöpälääkkeistä pureutuu eri asiaan, kuin proteiinin tuotannon hillintään.
Pohjalla laadukas perustutkimus
Westermarckille tarkka ja välillä hidas perustutkimus on kaiken muun tutkimuksen välttämätön kivijalka.
”Monesti kuulee kommentteja, että perustutkimuksesta pitäisi siirtyä soveltavaan tutkimukseen. Tällä tarkoitetaan yleensä sitä, että tutkimustuloksia jalostamalla voidaan saada erilaisia tuotteita ja kaupallisia sovelluksia. Mitään soveltavaa tutkimusta ei olisi voitu kuitenkaan edes tehdä tämän proteiinin osalta silloin kun sitä ei ollut löydetty.”
Soveltavaa tutkimusta arvostetaan juhlapuheissa ja julkilausumissa, koska sen ajatellaan tuottavan taloudellisesti perustutkimusta enemmän. Perustutkimus jatkuu CIP2A-proteiinin osalta edelleen ja tuottaa uutta tietoa. Aika näyttää sen, miten tietoa voidaan soveltaa ja tuotteistaa.
Tutkijan työ on palkitsevaa
Westermark ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan Suomessa on erityisen hankalaa saada tutkimusrahoitusta.
”Ainakin meille on vuosien varrella tullut tukea monenlaisilta rahoittajilta. Rahoituskysymysten sijaan nostaisin esille tutkijan työn yleisen arvostuksen, joka Suomessa mielestäni puuttuu ainakin julkisessa keskustelussa. Tämä näkyy myös esimerkiksi siinä että tiede ja tutkimus ei ansaitse omaa ministeriään toisin kuin monissa muissa maissa. Nuoria pitäisi kannustaa enemmän ja järjestelmällisesti tutkijanuralle. Tutkijan työ esitetään usein vihoviimeisenä vaihtoehtona, johon joutuu kun ei kykene mihinkään muuhun.”
Westermarck kokee oman työnsä hyvin palkitsevana ja mielekkäänä ja suree välillä tutkijoiden julkista mollaamista.

Syöpä tutkimuskohteena voi myös herättää monenlaisia intohimoja tutkijankammion ulkopuolella. Sairautta pelätään ja sitä pidetään usein yleisenä tai yleistymässä olevana vitsauksena. Westermarck näkee asiat hieman toisin:
"Vaikka tietyt, lähinnä elintapoihin liittyvät syövät lisääntyvätkin, on perustutkimuksen ansoista pystytty myös kehittämään täysin uusia lääkkeitä joiden avulla tietyt syövät ovat muuttuneet lähinnä kroonisiksi sairauksiksi. Solubiologisesti syöpä on itse asiassa erittäin harvinainen tauti siihen nähden paljonko soluja jakaantuu ihmisen elimistössä päivittäin. Kääntäen tämä siis tarkoittaa että solun kasvua estävät proteiinit toimivat oikein miljoona kertaa päivässä. Jos soluun tulee jokin häiriö tai vaurio, se saattaa muuttaa sen normaalin toiminnan. Silloin solusta voi alkaa kehittyä syöpäsolu. Tätä normaalista poikkeavaa toimintaa tapahtuu onneksi erittäin harvoin. ”
Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Juha Stranden ja Pixmac.fi