Rokkitohtori rauhan ja konfliktien kimpussa

14.05.2012

Rauhan-ja konfliktintutkimuslaitoksen erikoistutkija Marko Lehti sykkii syvän etelän menneiden vuosikymmenten musiikkia. Ainakin vapaalla ollessaan. Päivätyössään hän tutkii parhaillaan Balkanin rauhankysymyksiä Suomen Akatemian projektissa. Millaista työtä Rauhan-ja konfliktien tutkimuslaitoksella tehdään ja mitä tutkijan päivään kuuluu? Millaista polkua pitkin tutkijaksi voi tulla?

Marko Lehti valitsi omien sanojensa mukaan tutkijan uran tietoisesti, mutta ajautui rauhantutkimukseen ja sai töitä onnekkaiden sattumien ja sopivasti avoinna olleiden virkojen seurauksena. Taival yliopistossa alkoi Turusta ja historian laitokselta. Ennen päätymistään Tampereelle Lehti kävi tutkijavaihdossa Kööpenhaminassa, jossa oli tuolloin kansainvälisesti arvostettu Rauhan- ja Konfliktintutkimuslaitos.

Balkanin rauhanprosessi tutkimuskohteena

Millaisia kysymyksiä olet tutkinut? ”Väitöskirjani käsitteli Itämeren alueen yhteistyötä maailmansotien välillä. Se oli kiinnostavaa koska siinä yhdistyi selkeästi integraatio ja turvallisuusasiat. Näitähän on puitu sen jälkeen Euroopan Unionin kohdalla.” Kansainväliset suhteet, nationalismi ja konfliktit, identiteetti ja alueellinen yhteistyö. Siinä muutamia, eikä aivan pieniä tutkimusaiheita. Parhaillaan työn alla on Balkanin rauha. Lehti tarkastelee projektissaan esimerkiksi sitä, kuinka alueen ihmiset ajattelevat itse sodan ja rauhan asioista. Tai kuinka rauhanrakentajista tulee osa raskasta prosessia, jonka tarkoituksena on saada aikaan tietty lopputulos, rauha.

Lehden työ koostuu käytännössä monista osista. Yhtäältä hän luennoi ja opettaa. Erilaiset konferenssit tai symposiumit tuovat matkapäiviä mukanaan runsaasti. Verkostoituminen on tärkeää ja suurin osa yhteistyökumppaneista on ulkomailla. Lehti ei reissaa sotatantereilla tai muissa myrskynsilmissä toteamassa paikan päällä asioita, vaikka sellaisiakin tutkijoita laitokselta löytyy.

Käytännönläheistä ja haastavaa

Millaista etiikkaa työn taustalla piilee?

”Ehkä se on sisäänrakennettu kaikkeen tekemiseen, ei sitä juuri käytännössä ajattele tai edes halua korostaa, mutta tarkoituksena on muuttaa maailmaa paremmaksi. Se on minusta looginen ajatus kun tutkitaan rauhaa ja konflikteja. Sehän on muutenkin ajatus kaiken tieteellisen tutkimuksen taustalla.” Monipuolisuus, käytännönläheisyys ja haastava tutkimuskenttä. Tässä työn hyviä puolia. Entäpä puutteet?

”Suomessa tutkimus on sellaista pätkätyötä, että tutkijan pitää myydä itsensä aina uudelleen akateemisessa maailmassa. Se on välillä raskasta.” Vaikka Lehti näkee työssään paljon hyviä puolia, hän haluaa kommentoida sitä kuvaa, joka tutkijan työstä helposti annetaan.

”Tutkijan työtä romantisoidaan helposti. Oikeasti siihen leipääntyy kuten mihin tahansa muuhunkin työhön. Se voi uuvuttaa ja työn vastapainoksi tarvitaan jotakin aivan muuta.”

Rokettirollia työn vastapainona

Lehti hakee toisenlaista maailmaa harrastuksistaan. Viisikymmenluku näkyy Markon ulkomuodossa ja pukeutumisessa. Rokkitohtorin jorinat on blogisivusto, jonne Lehti kirjoittelee 1930-50-lukujen juurimusiikista. Mitä se on?

”Esimerkiksi western swing, blues, honky tonk tai rockabilly. Se on kansanmusiikkia, jonka pohjalta syntyi myöhemmin esimerkiksi rock’n’roll”. Sivusto kertookin tarkastelevansa kaikkea mahdollista suuntaukseen kuuluvaa musiikkia sitä sen enempää kategorisoimatta. Oudoille ja harvinaisille levyille tai artisteille annetaan erityisesti tilaa.  Omaa suosikkiartistia tai yhtyettä Lehti ei voi nimetä, koska tasavahvoja ehdokkaita on niin paljon ja oma musiikkimaku on laaja. Levyhyllystä tuntuu löytyvän reilusti enemmän tavaraa kuin tavalliselta soittopelin omistajalta.



Rauhan-ja konfliktintutkimuslaitos etsii konfliktien syitä ja mahdollisia ratkaisuja, joilla niitä voidaan torjua tai korjata. Asioita tutkitaan monista näkökulmista. Politiikka, uskonto tai historia voivat tarjota selityksiä, syitä ja seurauksia. Tampereen tutkimuslaitos laajentaa toimintaansa parhaillaan opetuksen puolelle. Sitä tullaan tarjoamaan niin, että tulevaisuudessa rauhan- ja konfliktintutkimuksesta voi myös väitellä Suomessa.

Markon blogia voit lukea täällä.

Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Marko Lehti