Luonnontieteiden pauloissa pienestä pitäen

10.4.2012

Simona Koudinovan, 18, varhaisimmat mielikuvat tieteestä ja tutkimuksesta sijoittuvat lapsuuteen. Koudinovan Moskovassa asuva pappa on ammatiltaan tutkija ja hän onnistui sytyttämään nuoren tytön palavan innostuksen tiedettä kohtaan. Koudinova muistaa etenkin kaksi asiaa, jotka tekivät häneen suuren vaikutuksen. Pappa tutki plasmaa sekä nanoteknologiaa ja pyysi pientä Simonaa toimimaan apulaisena ja keräämään itselleen Suomesta tutkimusta varten jogurttipurkkien foliokansia, joita ei tuolloin löytynyt Moskovasta.

”Isovanhempieni luona vieraillessani pappa sitten näytti palan tutkimusryhmänsä kanssa laboratoriossa valmistamaansa uutta ainetta, joka oli erittäin kevyttä ja kestävää. Vuosi sitten isovanhemmilla ollessani pappa kävi Kazanissa kokouksessa ja toi sieltä avaimenperän, joka oli malli uudesta kehitetystä luodista, jolla pystyi hajottamaan tämän noin 10 vuotta aikaisemmin kehitetyn materiaalin.”

Nuorempana Koudinova halusi myös yhdistää eläinten pelastamisen ja tieteen. Tähänkin papalta löytyi ratkaisu: ”Hänellä oli pienessä purkissa valkoista jauhetta, jonka pystyi laittamaan meriveteen siihen kohtaan, jossa oli öljyä. Tällöin jauhe keräsi öljyn yhteen, jonka jälkeen öljyklöntit oli helpompi kerätä. Se oli minusta hienoa.”

Papan kontaktien ansiosta Koudinova pääsi myöhemmin  peruskoulun työelämään tutustumisjakson (TET) ajaksi tutustumaan Tampereen teknillisen yliopiston Materiaaliopin laitokseen. Siellä Koudinova vietti kaksi  kiintoisaa ja kokemusrikasta viikkoa. Ohjelmaan kuului esimerkiksi nanokuiduilla päällystämisen tarkkailua, kutomakoneen toiminnan tarkastamista, muutamalle luennolle osallistumista, kissan kullattujen viiksien tarkastelua pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM) ja perustoimistotöitä. Koudinova viihtyi yliopistolla hyvin.

Maailmassa riittää tutkittavaa

Pappa on osoittanut Koudinovalle, miten jokainen asia liittyy luonnontieteisiin ja kuinka loputtomasti maailmassa riittää tutkittavaa. Aihe kiehtoo häntä itsestään selvästä syystä edelleen:

”Luonnontieteiden nimikin jo sen sanoo eli ne liittyvät luontoon, joka ympäröi meitä kaikkia. Uskon luonnontieteiden olevan tärkeitä , koska ne auttavat meitä tekemään jokapäiväisiä päätöksiä. Esimerkiksi terveystiedon tunneista en koskaan pitänyt, koska niillä kerrottiin vain mitä kannattaa ja mitä ei kannata syödä. Kemian ja biologian tunneilla taas ovat tulleet kaavat esille: se on helpottanut ymmärtämistä, tehnyt asian kiinnostavammaksi ja selvemmäksi. Luonnontieteet opettavat katsomaan maailmaa toisesta näkökulmasta.”

Tällä hetkellä Koudinova suorittaa kansainväliseen ylioppilastutkintoon (IB) tähtääviä kursseja Tampereen lyseon lukiossa. Vuoden 2010 Koudinova vietti opiskelijavaihdossa: syksyllä kolme kuukautta Moskovassa ja keväällä 4,5 kuukautta Espanjassa, Asturiaksen maakunnassa, pienessä kaupungissa nimeltä Grado. Hänen tavoitteensa on kirjoittaa ylioppilaaksi toukokuussa 2013. IB-opinnoissa Koudinova arvostaa sitä, että esimerkiksi kemian opiskelu on kansallista puolta käytännönläheisempää, koska siinä tehdään paljon kokeita.

Laserin toimintaan perehtymistä ja tunnelin poraamista myyrällä Saksassa

Viime joulukuussa Koudinovalle tarjoutui mahdollisuus osallistua Science-verkoston nelipäiväiselle opintomatkalle Müncheniin.  Hän kuuli matkasta biologian opettajaltaan, Kaarina Ojastilta ja tuli hyväksytyksi ryhmään hakuprosessin kautta. Mukaan pääsi kymmenisen lukiolaista eri puolilta Suomea, ykkösistä abeihin. Koudinova valmistautui matkaan tutustumalla vierailukohteisiin etukäteen internetissä. Hän selvitti myös, millainen München on kaupunkina ja millaisia turistikohteita sieltä löytyy.

Matkan ensimmäinen  vierailukohde oli Deutsches Zentrum fûr Luft- und Raumfahrt (DLR) eli Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus Oberpfaffenhoffenissa, jossa  tarjolla oli vaihtoehtoista ohjelmaa. Koudinova valitsi laserin toimintaan perehtymistä ja maanalaisen tunnelin poraamista niin sanotulla myyrällä.

”Meille kerrottiin laserin toiminnasta ja voimakkuuksista. Pääsimme myös rikkomaan heikommasta laserista tulevaa valoa säteitä hajauttaen, kirjoitimme lämmöllä seinään eli piirsimme sormella tekstiä, jonka pystyi näkemään vain lämpökameralla ja kävimme mittaamassa ulkona tutkalla ohikulkijoiden nopeuksia.”

Simonan nimi lämmöllä kirjoitettuna.

Maanalaisen tunnelin poraaminen oli tarkkaa työtä. ”Pääsimme kokeilemaan tunneliporakonemallia, jota käytetään esimerkiksi metrotunneleiden tekemiseen. Siirsimme ryhmänä konetta jonkin matkaa eteenpäin, mittasimme kohteen tarkan sijainnin kahta lasersilmää käyttäen, asetimme porakoneen tarkempaan asentoon, siirsimme sitä taas hieman eteenpäin ja sitten taas mittaaminen, asettaminen ja siirtäminen. Lopputulos oli yllättävän tarkka, joten todellisuudessa olisimme tavanneet aivan oikeassa kohdassa vastaantulevan porakoneen eli myyrän.”

Satelliittia tarkkaileva väki työssään.

Päivän lopuksi ryhmä pääsi paikan johtajan kanssa katsomassa lasin takaa huoneita, jossa työskentelevät satelliittia tarkkailevat ihmiset: ”Meille näytettiin astronauttien aikataulua, johon oli tarkasti kirjattu milloin he syövät, nukkuvat, lepäävät, kuntoilevat ja milloin he ovat yhteydessä maahan.”

Illaksi ryhmä palasi Müncheniin, jossa oli omatoimista vapaa-aikaa esimerkiksi ostoksien tekoon.

Laulava miniatyyrimetsä ja muut musiikilliset ihmeet

Ryhmä kävi myös Deutsches Museumissa, maailman suurimmassa tieteen ja teknologian museossa, joka sijaitsee Münchenin läpi kulkevan Isar-joen saarella. Museossa jokainen sai itse valita omat kiinnostuksenkohteensa.

”Koska soitan oboeta, katsastin museon hienon vanhojen saksalaisten oboesoitinten kokoelman. Esillä oli myös vanhoja pianoja, urkuja ja cembaloita. Vaikuttavin oli kuitenkin 1 x 0,5 x 0,5 metrin kokoinen lasilaatikko, jonka sisällä oli pienoismalleja puista ja linnuista. Koko tämän koreuden alla näkyi monimutkainen mekanismi, joka paljasti tämän miniatyyrimetsän joskus laulaneen!” Koudinovaa kiinnostivat erityisesti myös laivat, purjeveneet ja öljylaivojen öljyn kuljetusmekanismi, kuinka ne puhdistavat käyttämänsä veden ennen mereen päästämistä.  Hän kävi myös esimerkiksi kemia- ja lasiosastoilla. Museokäynnin jälkeen Koudinova lähti vielä vapaaehtoiselle vierailulle Dachaun keskitysleirille.

Onnistunut yhdistelmä kiinnostavaa matkaohjelmaa ja vapaa-aikaa

Viimeisen matkapäivänä ryhmä kävi vielä BMW-tehtaassa.

”Meille kerrottiin yrityksen historiasta ja pääsimme katsomaan kuinka autot kootaan ihan alusta alkaen. Oli hauska katsella robottien tarkkaa työtä. Ne vaikuttivat melkeinpä eläviltä kun ne kääntyivät synkronoidusti ja täsmällisesti osumatta koskaan toisiinsa.”

BMW-tehtaalla vierailu oli kiinnostava kokemus.

Koko matka sujui Koudinovasta erittäin hyvin. Matkaohjelma kokonaisuudessaan oli hänestä hyvin onnistunut: sopiva yhdistelmä museoita, opiskelua ja vapaa-aikaa. Kiinnostava ohjelma ja historian omaava kohdekaupunki, jossa oli paljon nähtävää. Koska tuolloin elettiin joulunalusaikaa, myytiin  kaikkialla Glühweinia eli paikallista glögiä, ja keskustan aukiot olivat täynnä joulutoreja luomassa tunnelmaa.

Kemia ja kansainväliset suhteet kisaavat tulevaisuuden suunnitelmissa

Parhaillaan Koudinova valmistautuu IB:n harjoitusloppukokeisiin ja kirjoittaa esseitä. Kesäsuunnitelmiakin hän on jo tehnyt: ”Valmistelen matkaohjelmaa Peruun, jonne olen lähdössä äitini kanssa kesäkuussa  kolmeksi viikoksi. Loppukesän olen sitten töissä Urjalassa leirintäalueella.”

Peruun Koudinovan houkuttelevat isän puoleiset sukulaiset, joiden kanssa hän kommunikoi sujuvasti espanjaksi. Äitinsä venäläisten juurien ansiosta Koudinova puhuu suomen lisäksi yhtenä äidinkielenään venäjää. Hän taitaa myös muita kieliä, kuten englantia, ranskaa, saksaa sekä italiaa ja uusimpana mandariinikiinaa.

Koudinova on jo miettinyt tulevaisuuttakin ja sitä, mitä haluaisi jatkossa opiskella.

“Minulla on ollut mielessäni kaksi kiinnostavaa alaa: kemia tai kansainväliset suhteet. Tällä hetkellä olen kuitenkin erityisen kiinnostunut Tamperen teknillisen yliopiston tuotantotalouden linjasta, koska siellä opiskellaan tekniikkaan pohjautuvaa taloustietoa . Näin voisin jatkaa itseäni kiehtovaa kemian opiskelua ainakin hetken aikaa. Taloustiedosta taas olisi hyötyä diplomatiassa, joka minua siis myös kiinnostaa. Pitkän tähtäimen haaveeni liittyykin mahdolliseen diplomaatin uraan.”

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Simona Koudinova

Science-verkosto on opetushallituksen rahoittama lukioverkosto. Verkoston päämääränä on luoda Suomeen science-opetukselle kestävä pohja. Verkoston avulla opettajat voivat olla yhteyksissä toisiinsa. Lisäksi verkosto tarjoaa kansainvälisiä yhteyksiä (esim. koulutuksia opettajille ja opiskelijoille) sekä vinkkejä lukion soveltavan Science-kurssin järjestämiseksi.

Ks. lisätietoja: http://scienceverkosto-fi