Täytyykö hiljentää vauhtia?

3.2.2012

Hiljattain röntgenkuvissa tuli esille kaksi ”fragility cracks” (murtumaa) selkänikamissani. Mutta bone density -kokeiden tulokset ovat aina olleet hyvät. Miten tämä on mahdollista? Olen 70 -vuotias ja teen aika rivakasti ulkohommat, lumenluonnit, puutarhatyöt ja niin edespäin. Haluaisin tietää, täytyisikö minun hiljentää vauhtia, vaikka liikuntaa suositellaankin?

Nimimerkki Kaarina Kanadassa

Vastaaja ortopedian ja traumatologian professori Hannu Aro, TYKSin ortopedian ja traumatologian klinikka:

Kysyjän tilanne kuvastaa hyvin tämän hetkistä tilannetta, sitä että yleisesti käytössä oleva DXA luuntiheysmittaus antaa vain arvion luuston tiheydestä, ei tarkkaa tietoa. DXA on tekniikaltaan niin sanottu kahden tason mittaus. Vain kolmiulotteinen mittaus, tietokonetomografia, pystyy tuottamaan täysin todellisen luuntiheysarvon. On useita esimerkkejä potilaista, joiden luutiheys on DXA-mittauksella todettu normaaliksi, mutta tietokonetomografiassa ilmenee alentunut luuntiheys.

Ongelma on myös se, että DXA-mittaus tehdään vain kahdesta paikasta, lonkasta ja lanneselästä sekä toisinaan lisäksi ranteesta. Jos selässä on kulumaa ja luupiikkejä, se antaa mittaustilanteessa liian korkean luiden tiheysarvon eli luusto vaikuttaa olevan paremmassa kunnossa kuin onkaan. Tämä on tavallisin syy virhetuloksiin. Lisäksi luusto voi olla hieman erilaista eri puolilla kehoa. Mittaustulos ei siten ole aina yleistettävissä koko kehoon, vaikka niin tehdään.

On myös täysin mahdollista, että kysyjällä luiden tiheys on todellakin aivan normaali, mutta luusto on silti haurasta. Luuston tiheys ei ole automaattisesti sama asia kuin luuston lujuus, sillä luusto on hyvin monimutkainen elin ja yksilöllisiä eroja on. Vaikka tiheysmittaus ennustaa yleensä hyvin murtumien syntymistä, se ei silti kerro, kuinka kestävää luu loppujen lopuksi on. Kun osteoporoosia hoidettiin aikoinaan fluorilla, potilaiden luuntiheysarvot nousivat korkeiksi. Heillä oli silti enemmän murtumia, koska luu oli muuttunut hauraaksi. Osteoporoosiin yleisesti käytetyillä bisfosfonaatti-lääkkeillä on havaittu sama haittavaikutus erittäin harvinaisissa tapauksissa. Syynä on, että luun aineenvaihdunta hidastuu joskus niiden vuoksi liikaa. Toisaalta, bisfosfonaatti voi nostaa vain muutaman prosentin luun tiheyttä, mutta hoitaa silti hyvin ja estää uusia murtumia.

Tutkimus menee tällä hetkellä nopeasti eteenpäin ja uutta tietoa luustosta ja osteoporoosin hoidosta saadaan jatkuvasti. Suomessa ollaan parhaillaan tämän vuoksi uudistamassa hoitosuosituksia. Nykyinen Käypä hoito -suositus on vuodelta 2006 (Duodecim). Keskeistä on, että lääkehoito uudistuu ja bisfosfonaattien rinnalle tulee uusia lääkkeitä.

Vaikka kysyjän selässä on havaittu murtumia, siitä ei voi vielä päätellä, että hänellä on osteoporoosi. Osteoporoosi diagnosoidaan luun tiheyden laskun perusteella. Oli miten oli, ulkotyöt eivät ole missään nimessä haitallisia, päinvastoin. Jos on nikamamurtumia, lihaskuntoutus on erittäin tärkeää ja se pitää aloittaa heti. Muutoin lihaskunto rappeutuu, tasapaino heikkenee ja tulee helposti uusia murtumia.