Miten maksaläiskät syntyvät?

Jo vuosia on askarruttanut maksaläikkien syntyyn oikeasti vaikuttavat tekijät. Luin sattumalta, että vauvoilla on 10 kertainen määrä kuparia elimistössään aikuisiin verrattuna ja että kuparia häviää iän myötä elimistöstä. Eikö maksaläikät silloin voisi olla kuparin puutosta, koska läiskiä esiintyy enimmäkseen raskauden aikana ja sitten sen jälkeen ja yleensä naisilla, harvemmin myös miehillä . Mitä tulee vanhenemisläikkiin eikö se ole ihan samaa alkuperää kuin maksaläiskätkin näin maalaisjärjellä ajateltuna. Ja mikä on se todellinen yleinen kupari määrä aikuiselle joka aiheuttaa myrkytystilan.

Nimi: ikuinen etsijä

Ihotautien ja allergologian professori Ilkka Harvima ja ravitsemustieteen professori Hannu Mykkänen Itä-Suomen yliopistosta vastaavat:

Kaikkia iholle syntyviä pigmenttimuutoksia sanotaan usein virheellisesti maksaläiskiksi, mutta lääketieteellisesti tarkasteltuna muutokset ovat erilaisia ja niiden syntytekijät eroavat toisistaan.

Maksaläiskät (lentigo solaris) ovat auringon aiheuttamia kroonisia ihovaurioita, pigmenttiläiskiä, joita ilmestyy iän myötä erityisesti kasvoihin, joihin aurinko pääsee porottamaan. Ne ovat yleensä pyöreitä tai soikeita, erillisiä, pysyviä läiskiä, jotka eivät katoa kesän jälkeen kuten pisamat.

Melasman aiheuttamia pigmenttimuutoksia tulee naisten kasvoille hormonitoiminnan muutosten myötä tyypillisimmin raskauden aikana tai e-pillerien käytön myötä. Auringonvalo voi myötävaikuttaa myös melasman syntyyn, vaikka taudin varsinaiset syyt ovat todennäköisesti hormonaalisia. Melasma ei muodosta yleensä yksittäisiä läiskiä vaan se levittäytyy tummiksi alueiksi pitkin poskipäitä, otsaa ja silmäluomia. Muutoksia voidaan hoitaa vaalennusvoiteilla, mutta ne ovat hyvin sitkeitä. Alueet tummenevat auringossa entisestään sitä mukaa kun iho muutoinkin ruskettuu.

Kaulan sivustoille tai ylähuulen yläpuolelle muodostuvat pigmentoituneet alueet johtuvat usein auringonvalon ja kosmetiikan yhteisvaikutuksista. Alueita voi syntyä myös muualle kasvoihin. Syynä ovat valolle aktiiviset rengasyhdisteet, joita on hajuvesissä ja kosmetiikan hajusteissa. Ne aiheuttavat auringonvalon kanssa reagoidessaan iholle hiljaisen tulehduksen, joka johtaa vuosien varrella punoitukseen ja pigmentaatioon.

Lääkärin voi olla vaikea erottaa näitä pigmenttimuutoksia toisistaan, eikä hyvänlaatuisia muutoksista ole tapana diagnosoida koepalojen avulla. Pigmentaatioon johtavia syitä tai solutason mekanismeja ei ole kovin intensiivisesti tutkittu, koska resurssit kohdistetaan vakavimpiin tauteihin.

Ravitsemuksen osalta tiedetään, että se vaikuttaa ihoon ja joidenkin hivenaineiden puutos, esimerkiksi sinkin puutos, aiheuttaa ihosairauksia. Hivenainepuutosten, kuten kuparin puutoksen ja pigmentaation yhteyksistä on vain vähäistä tietoa. Tosin tunnetaan harvinaiset perinnölliset kupariaineenvaihduntaan liittyvät taudit, kuten Menkesin syndrooma ja Wilsonin tauti, joihin liittyy hypo- tai hyperpigmentaatiota.

Kuparia varastoituu sikiön maksaan ennen syntymää. Tarkoituksena on ilmeisesti turvata kuparin riittävyys nopean kasvun aikana imeväisiässä. Pitoisuuksien pienenemisestä myöhemmällä iällä ei ole näyttöä. Kuparia saadaan suomalaisesta ruokavaliosta 1-2 milligrammaa vuorokaudessa. Liikasaanti on harvinaista. Se voi aiheutua esimerkiksi kupariputkista liuenneesta kuparista tai kupariastioiden liukenemisesta happamiin juomiin. Ensioireina on pahoinvointia ja ruoansulatuskanavan ongelmia kuten mahakipua ja ripulia. Ne estävät usein vakavampien myrkytysoireiden ilmenemisen. Myrkyllisen annoksen tasoa ihmiselle ei tiedetä. Eläimillä myrkylliset annokset ovat 3-12 -kertaisia tarpeeseen verrattuna.