Miksi kehon lämpötila voi muuttua hetkessä hytisyttävän viileästä normaalilämpöä suuremmaksi ulkoisten olosuhteiden muuttumatta?

02.04.2012

Nimimerkki:Tande

Vastaaja fysiologian emeritusprofessori Juhani Leppäluoto, Oulun yliopisto

Elimistö pystyy autonomisesti säätelemään lämpötilaansa ja nostamaan kehon lämpötilaa erittäin nopeastikin. Kuumetautien yhteydessä bakteereista tai viruksista peräisin olevat aineet vaikuttavat aivojen lämmönsäätelykeskukseen ja korkea kuume voi nousta jopa puolessa tunnissa. Se tuntuu paleluna, koska samalla lämmönsäätelyjärjestelmä kehon ääreisosissa häiriintyy. Elimistö pyrkii korkeamman lämpötilan avulla tuhoamaan paremmin taudinaiheuttajia. Tutkimuksissa on huomattu, että tämä myös toimii. Kun lasten kuumetapauksia hoidettiin aktiivisesti, infektiot kestivät jonkin verran kauemmin. 

Lämpötilaan tottumisella on myös suuri merkitys. Talven alussa pienikin kylmä aiheuttaa selvän kylmän tunteen. Noin viikon mittaisen tottumisen jälkeen kylmän tuntemus häviää.

Taustalla saattaa myös olla niin pieni ulkoinen kylmä-ärsytys, ettei ihminen itse tiedosta sitä. Elimistö kuitenkin reagoi ensisijassa alkavassa kylmässä supistamalla pintaverenkiertoa ja taas lämpimässä laajentamalla sitä tasalämpöisyyden ylläpitämiseksi. Jos kylmä-ärsytys on voimakas niin elimistö käynnistää lihasvapinan ja hormonituotannon lämmittääkseen kehoa.

Kyse voi olla myös hormonitoimintaan, autonomisen hermostoon ja verenkiertoon liittyvistä monimutkaisista sisäsyntyisistä tapahtumista.

Käynnistäjä voi olla hormonitoiminnan muutos, kuten esimerkiksi naisilla vaihdevuodet. Silloin hormonipuutokset ja –muutokset lisäävät ihon verenkiertoa, jolloin tulee nopeita punotuksia ja kuumotuksia. Siitä vielä kiistellään, mikä hormoni tai tekijä ne aiheuttaa. Joka tapauksessa myös autonominen hermosto on tapahtumaketjussa mukana, koska se säätelee verenkiertoa.

Samalla tavalla myös stressi ja tunne-elämän heilahtelut voivat käynnistää tapahtumaketjuja, joka tuntuvat paleluna ja hikoiluna. Päällä voi olla vuorotellen sekä hermostoa jarruttavia että kiihdyttäviä toimintoja, jolloin palelu ja hikoilu voivat vaihdella nopeallakin tahdilla. Muun muassa voimakas vihastuminen lisää stressihormoneja, joista osa lisää aineenvaihdunnasta syntyvää lämpöä, jolloin voi tulla äkkiä hiki. Toisaalta stressi voi saada autonomisen hermoston supistamaan esimerkiksi käsien ja jalkojen verenkiertoa, joka tuntuu paleluna.