Mikä on nykyaikamme pahin moraalinen ongelma?

Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professori, akatemiaprofessori Simo Knuuttila vastaa:

Tämä on aika luonnontieteellinen kysymys, sillä se luokittelee asioita kvantitatiivisesti. Etiikassa ei yleensä ajatella, että ongelmat voitaisiin luokitella tällä tavoin. Aikamme ongelmista puhuminen viittaa yleensä laajoihin kysymyksiin. Monet mainitsevat tässä yhteydessä kansainvälisen taloudellisen ja poliittisen eriarvoisuuden: rikkaat maat, köyhät maat, diktatuurit, ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset, Afrikan ongelmat, kansainväliseen politiikkaan liittyvät ongelmat.

Kansainvälistä eriarvoisuutta on pidetty pahana moraalisena ongelmana jo pitkään, ensimmäisestä maailman sodasta lähtien, yleismaailmallisten yhteistyöjärjestöjen syntymisestä alkaen, sillä se on ristiriidassa perustavien oikeudenmukaisuusvaatimusten kanssa. Esimerkiksi suomalaiset ovat moraalisia ja heitä häiritsee, että ihmiset kärsivät syyttömästi maailmassa.

Vaikka eriarvoisuutta koskevien ongelmien ratkaisemiselle on suurta kysyntää, tarjontaa on erittäin vähän ja tiedeyhteisön saavutukset ovat tällä alueella vähäisiä luonnontieteisiin verrattuna. Juurikaan ei kuule käytännöllisistä saavutuksista. Ei myöskään ole olemassa alan kansainvälisiä julkaisuja, joilla olisi näkyvyyttä ja jotka olisivat tiedemaailmassa kilpailtuja julkaisufoorumeja. Populaareja tiedelehtiä tällainen tutkimus ei juuri kiinnosta. Ihmiset voisivat miettiä, mistä tämä johtuu. 

Liikkeenjohdon teorian uranuurtaja C. West Churchman antoi mielenkiintoisen, elämäntyötään arvioivan haastattelun vuonna 1997 Journal of Business Ethics –lehdessä. Hän totesi, että jos saisi valita uudestaan, tekisi toisin. Paljon haasteellisempaa olisi ollut paneutua köyhyyttä ja eriarvoisuutta koskeviin ongelmiin, globaaliin human managementiin ja yrittää järjestää kaikille ihmisille kohtuulliset edellytykset elää ja tulla toimeen.

Voisi vielä lisätä, että 1970-luvulta lähtien yksi moraalifilosofian tunnetuimpia keskusteluja on liittynyt John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan ja se on koskenut myös tätä aihetta. Rawls-kirjallisuus on kuitenkin erittäin akateemista ja Amerikka-keskeistä. Joidenkin mielestä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ratkaisut olisivat kansainvälisesti kiinnostavampi lähtökohta yrityksille kehittää parempaa tulevaisuutta.