Kananmunan syönti hyväksi vai pahaksi?
16.10.2012
Kysymys: Mitä tiedettä maailmalla oikein harjoitetaan, kun taas jälleen kananmuna onkin pahaksi ja kolesterolin ja verisuonitautien aiheuttaja? Mikä on viimeisin tieto kananmunan terveellisyydestä ja yhteyksistä sydän- ja verisuonitauteihin?
Professori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta vastaa:
Kananmunan keltuaisessa on runsaasti kolesterolia. Kysyjä viittaakin Ontarion yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan keltuaisen syöminen nostaisi kolesteroliarvoja ja kerryttäisi kolesteroliplakkia kaulavaltimoihin yhtä tehokkaasti kuin tupakointi. Kananmunan terveellisyys tai epäterveellisyys on poikkeuksellisen hankala tutkittava monestakin eri syystä. Kananmunassa on kolesterolin ohella sekä terveyttä edistäviä että haitallisia rasvoja. Kyseisen tutkimuksen ongelma on käytetty menetelmä, dieettitiedustelu, joka on aina epävarma ja epätarkka. Siksi tuloksia ei voida todellakaan pitää pätevinä selvittämään, mikä ruokavalion osatekijä on ollut syynä kaulavaltimoplakkien syntyyn.
Usein kananmunia syövät henkilöt syövät runsaasti myös muita eläinrasvoja ja vähän kasviksia. Ruokavaliotiedustelujen avulla on vaikea erottaa, nouseeko kolesteroli kananmunan vai muun eläinrasvan vuoksi. Kananmunan terveellisyyttä ihmiselle ei voida tutkia luotettavasti myöskään eläinkokeilla, sillä erot ihmisen aineenvaihduntaan ovat suuria.
Kaikkein luotettavin tapa ovat kontrolloiduissa sairaalaolosuhteissa ihmisillä tehdyt kokeet. Tämäntyyppisiä kokeita pystytään toteuttamaan niiden työläyden vuoksi rajoitetusti, yleensä korkeintaan muutaman kymmenen koehenkilön ryhmissä. Ne ovat silti melko edustavia ja kertovat luotettavasti yksilöiden välisistä eroavaisuuksista. Suomessa kokeita on tehty Benecolin kehittäjänä tunnetun professori Tatu Miettisen johdolla.
Kolesteroli on ainoa rasvamolekyyli, joka ei hajoa elimistössä. Siksi maksa poistaa sitä verestä ja erittää sapen kautta suoleen ja lopulta ulosteeseen. Aikaisempien tutkimusten perusteella, jo 1970-luvulla, oletettiin, että jos saa ravinnon mukana runsaasti kolesterolia, se nostaa aina veren kolesterolitasoa. Niinpä paljon kolesterolia sisältävästä kananmunasta tuli paha. Ravinnon kolesterolin uskottiin olevan se, joka tukkii maksassa olevat portit, joiden tehtävä on poistaa verestä huonoa LDL-kolesterolia.
Tatu Miettinen osoitti ihmiskokeillaan, että joillakin ihmisillä vain 20 prosenttia syödystä kolesterolista imeytyy verenkiertoon ja loput erittyy suoraan ulosteeseen. Toisilla taas jopa 80 prosenttia imeytyy ja muilla imeytymistehokkuus on jossain näiden välillä. Yksilölliset erot ovat siis todella hurjia. Tutkimuksin on myöhemmin myös osoitettu, että LDL-kolesterolia poistavat portit sulkeutuvat ennen kaikkea silloin, kun syödään kovaa eläinrasvaa.
Kolesterolin syöminen ei siis ollutkaan niin haitallista kuin oli luultu, mutta joillekin ihmisille se on haitallisempaa kuin toisille. Tätä yksilöllisyyttä lisää, että myös maksa reagoi eri ihmisillä kolesteroliin eri tavoin. Toisilla maksa ei vähennä kolesterolin syönnin seurauksena LDL-kolesterolin takaisinottoa verestä. Toisilla taas vaikutusta on, minkä vuoksi LDL-kolesteroliarvot nousevat: he ovat kolesteroliherkkiä.
Nykyisten ravitsemussuositusten mukaan kolesterolin päivittäistä saantia on hyvä rajoittaa alle 300 milligrammaan. Diabeetikoilla suositeltava kolesterolin päiväsaanti on alle 200 milligrammaa. Yhdessä kananmunan keltuaisessa on kolesterolia 200 – 275 milligrammaa koosta riippuen. Kolesterolia on myös muissa eläinkunnan tuotteissa, erityisesti sisäelimissä ja kovissa eläinrasvoissa. Niinpä rasvaisissa maitovalmisteissa on runsaasti kolesterolia. Esimerkiksi 2 desilitraa kuohukermaa sisältää noin 150 milligrammaa ja 100 grammaa kypsennettyä lihaa sisältää noin 100 milligrammaa kolesterolia. Jos siis syö kananmunan, samana päivänä pitäisi periaatteessa rajoittaa muun eläinrasvan käyttöä, jotta päivittäinen kolesteroliannos ei ylittyisi. On tärkeää muistaa, että kasvit eivät tuota kolesterolia, joten kasvisruokaa ja –rasvoja voi huoletta nauttia. Kasvien kolesterolia muistuttavat kasvisterolit jopa estävät kolesterolin imeytymistä suolistosta. Tähän tietoon perustuu kasvisterolien (Becel Pro-active) ja kasvistanolien (Benecol) käyttö LDL-kolesterolin alentajana.
Runsaasti kolesterolia sisältävistä elintarvikkeista kananmunia suositellaan enintään kaksi viikossa ja diabeetikoilla kananmunista jopa kokonaan luopumista. Kovin tarkkoja ohjeita on kuitenkin turha antaa, varsinkin kun kolesterolin sietokyvyssä on niin valtavia eroja. Järkevintä on käydä mittauttamassa omat kolesteroliarvonsa – erityisesti LDL-kolesteroliarvo. Jos se on kunnossa, ruokavalio on sopiva. Jos pahaa LDL-kolesterolia on liikaa, ensimmäiseksi kannattaa jättää pois kovia eläinrasvoja. Jos se ei auta, on hyvä selvittää oma kolesteroliherkkyys: kokeilla auttaako kananmunien syönnin vähentäminen tai peräti lopettaminen.
On kuitenkin muistettava, että kalatkin kuuluvat eläinkuntaan. Niinpä 100 grammaa kypsennettyä kalaa sisältää noin 100 milligrammaa kolesterolia eli saman verran kuin pihviliha. Mutta runsas kalaruoan nauttiminen on mitä sydänystävällisintä, eikä sen ole osoitettu nostavan LDL-kolesterolitasoa. Onkin muistettava, että emme koskaan lisää ruokaamme valkoista pulveria nimeltään kolesteroli, vaan kolesteroli on aina liuenneena muihin rasvoihin. Tärkeää on, mihin rasvaan se on liuennut – maitorasvaan vai kalanrasvaan. Lopuksi: pelkkään kolesteroliin tuijottaminen ei riitä. Suurentunut sydäntautivaara on yleensä seurausta suurentuneesta kokonaisriskistä ja edellyttää ”kokonaisremonttia” elämäntavoissa.
