Poikkitieteisyys haastaa tieteenalojen arviointiperusteet

13.12.12

Tieteidenväliset yhteydet luovat uudenlaisia haasteita tieteenalojen arvioinnille. Nykyisessä strategiassa arviointiperusteet lyödään käytännössä lukkoon luokittelemalla hanke tietyn tieteenalan piiriin, vaikka tutkimuksen pitäisi avata omaa prosessiaan myös muiden tieteenalojen suuntaan. Näin arvioi Katri Huutoniemi vastikään tarkastetussa väitöskirjassaan, jossa hän tutki tieteidenvälisiä yhteyksiä.

Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen Akatemian tutkimushankkeiden tutkimussuunnitelmia ja niiden käsittelyä arviointipaneeleissa. Analyysin kohteena oli se, kuinka tutkijat ja arvioitsijat koordinoivat, sovittelevat ja muokkaavat aktiivisesti tieteenalojen asettamia normeja pyrkiessään tieteellisesti korkeatasoiseen tutkimukseen.

Vaikka tieteidenväliset yhteydet ovat luoneet paineita tutkimushankkeiden arviointiin, kasvoi Huutoniemen luottamus Akatemian vertaisarviointimenetelmää kohtaan tutkimusta tehdessä. Joissain paneeleissa on haluttu löytää yleisempi ja tieteiden välinen näkökulma keskustelemalla tutkimussuunnitelmien näkökulmavalintojen suhteesta laajempaan ongelmakenttään. Huutoniemen mukaan paneelin kokoonpano vaikuttaa kuitenkin merkittävästi siihen, millaisia ominaisuuksia tutkimussuunnitelmissa arvostetaan, ja paneelit päättävät myös mitä omaperäisyys ja innovatiivisuus kulloinkin tarkoittavat.

Väitöskirjassa pohditaan myös sitä, kenelle tutkija on loppupeleissä vastuussa. Tieteenalojen välisien yhteyksien vahvistaminen luo myös uudenlaisen vastuuvelvollisuuden tutkijakunnalle, ja Huutoniemen mukaan tämä palvelee tieteen perimmäistä tarkoitusta – avoimen, kriittisen ja puolueettoman tiedon tavoittelua.

Huutoniemen haastattelu on luettavissa A propos -verkkolehdessä