Eurobarometri: Mielenkiintoa tieteeseen riittää, vaikka tiedon saannissa olisi parannettavaa

17.8.2010

Kesällä julkistetun eurobarometrin mukaan noin neljä viidestä eurooppalaisesta on joko erittäin tai melko kiinnostuneita tieteen löydöistä ja teknologian kehityksestä. Suurinta kiinnostusta ilmaisivat kyproslaiset, jossa yhteenlaskettu prosentti oli 92, ja vähäisintä bulgarialaiset ja romanialaiset, joista vain noin puolet vastasi olevansa kiinnostuneita. Suomalaisista 85 % ilmaisi olevansa erittäin tai melko kiinnostuneita.

Barometrissa vertailtiin myös kansalaisten kiinnostusta tieteeseen suhteessa muihin aiheisiin, ja ilmeni, että EU-kansalaisista esimerkiksi 65 % oli melko tai erittäin kiinnostunut urheilusta ja 68 % politiikasta. Tutkimuksessa oli myös nähtävissä trendi tieteestä tietämisen ja siihen myönteisesti suhtautumisen välillä: aiheesta kiinnostuneet ja sitä hyvin tuntevat vastasivat tiedemyönteisemmin kuin aiheesta täysin kiinnostumattomat.

Kysely suoritettiin viimeksi vuonna 2005. Suuria muutoksia vastauksissa ei ollut, joskin vastaajien usko sekä tieteen vaikuttavuuteen että sen mahdollisiin haittavaikutuksiin oli astetta vähäisempää. Tämä tulkittiin lieväksi mielenkiinnon vähenemiseksi tieteen seuraamista kohtaan.

Tiedon saatavuudessa olisi parannettavaa
Parantamisen varaa katsotaan olevan tiedon saatavuudessa, etenkin 80 % kiinnostukseen nähden: puolet kokee saavansa melko hyvin tietoa tieteen edistyksestä ja vain kymmenesosa kokee olevansa aiheesta erittäin hyvin informoituja. Esimerkiksi urheilusta koki olevansa hyvin informoituja useampi kuin ilmoitti olevansa kiinnostunutkaan.

Suurin osa kannattaa myös tieteeseen liittyvän päätöksenteon jättämistä tutkijoille ja muille tiedemaailman asiantuntijoille itselleen, kunhan kansalaisia kuullaan asioissa. Vastaavasti tutkijoilta odotetaan vastuuta tieteellisen tiedon levittämisessä ja koetaan, etteivät he ainakaan tällä hetkellä täytä tätä velvollisuutta kovin hyvin.

Usko tieteeseen tulevaisuuden tekijänä vahva Pohjoismaissa
Myös tieteen vaikuttavuuden suhteen eurooppalaiset ovat optimistisia, vaikka usko onkin hiukan laskenut vuodesta 2005. Erityisesti Pohjoismaiden kansalaiset uskoivat, että tieteen ja teknologisen kehityksen ansiosta tuleville sukupolville on tarjolla enemmän ja parempia mahdollisuuksia. Luottavaisimpia olivat ruotsalaiset, joista 89 % ajatteli näin. Suomalaiset allekirjoittivat väitteen 81-prosenttisesti. Samoin Pohjoismaissa ja Saksassa uskottiin 73-prosenttisesti eli Euroopan keskitasoa (58 %) vahvemmin, että kiinnostus tieteeseen takaa nuorille paremmat työllistymismahdollisuudet.

Suomi erottuu taikauskossa, eläinkokeissa ja kansainvälisyydessä
Suomalaisten vahvaa luottamusta tieteeseen ilmentää myös, että taikausko oli ainoa aihe, jossa suomalaiset olivat eniten eri mieltä koko Euroopasta. Kysyttäessä, uskooko vastaaja joidenkin lukujen olevan onnekkaampia kuin toisten, suomalaisista vain 20 % vastasi uskovansa näin, kun esimerkiksi latvialaiset ja tsekkiläiset allekirjoittivat väitteen 60-prosenttisesti. Suomalaiset olivat myös kiivaimpia eläinkokeiden vastustajia (51%) esimerkiksi Tsekin (50%) ja Ranskan (51%) ohella. Hiukan yllättäen suomalaiset vastasivat melko kielteisesti myös kysymyksiin kansainvälisten tutkimusyhteistyöhankkeiden lisäämisestä. Vain hiukan yli puolet kannatti myöskään akateemisen ja yritysmaailman välien lähentämistä.

Poimintoja eurobarometrin päätuloksista: http://www.wtmnews.gr/policy-07/2544-Special-Eurobarometer-on-science-and-technology,-June-2010.html

Koko raportti: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_340_en.pdf