Yliopistolain kritiikin analyysi

Tuukka Tomperi (toim.): Akateeminen kysymys. Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta. Vastapaino, 2009

 Uusi yliopistolaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Lakiehdotus herätti viime keväänä paikoin kiivastakin keskustelua erityisesti tutkija- ja opiskelijapiireissä. Mikä oli tuolloin esiin nousseen kritiikin ydin ja minkälaisia odotuksia tulevaisuuden yliopistolle ja tutkimukselle asetetaan?

Tutkija ja toimittaja Tuukka Tomperin toimittaman pamflettikirjan artikkeleissa yliopistotutkijat ja uudesta yliopistolaista käytyyn keskusteluun osallistuneet professorit kertaavat keskeiset huomionsa ja tärkeimmät havaintonsa yliopisto- ja tiedepolitiikan ajankohtaisista tavoitteista. Tomperin mukaan kirjan julkaiseminen oli tarpeen, sillä se toisaalta perustelee yliopistojen henkilökunnalle, että lain kyseenalaistamisessa ja kritiikissä oli järkensä ja toisaalta selventää yliopistojen ulkopuolella keskustelua seuranneille, mistä oli kysymys ja miksi keskustelulla on merkitystä koko yhteiskunnalle.

Akateeminen kysymys -teos pyrkii vastaamaan siihen, miksi yliopistolakia vastustettiin ja minkälaisista yhteiskunnallisista lähtökohdista uusi laki on tutkijoiden arvion mukaan laadittu. Onko yliopistojen tehtävä esimerkiksi kehitellä ”osaamislähtöisiä kilpailuetuja” yrityksille tai täsmäkouluttaa akateemisia ammattilaisia suhdanteiden mukaan muuttuviin tarpeisiin, tutkijat kysyvät.

Vaikka Akateeminen kysymys -kirja on koottu nopealla aikataululla sen artikkelit ovat hyvin kirjoitettuja, ajatuksia herättäviä pohdintoja, jotka onnistuvat tuomaan esiin tutkijoiden näkökulman moniin tämän hetken ajankohtaisiin tiede- ja yliopistopoliitikan sekä tutkijanurakysymyksiin. Professori Heikki Patomäki valottaa kokeneen professorin äänellä näkemyksiä yliopistotyöstä ja yliopistojen roolista eri vuosikymmeninä  ja eri mantereilla.  Hän arvostelee  erityisesti uusliberalistista ajattelua, joka on hänestä omaksuttu kritiikittä myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja yliopistoihin.

Nuoren polven tutkija Emilia Palonen kertoo omassa kirjoituksessaan puolestaan tutkijanuran välillä kivikkoisesta polusta, ja siitä miten monitieteistä ja kansainvälistä tutkimustyötä on välillä vaikea perustella niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Jussi Pakkasvirta kuvailee nyky-yliopistoa koneeksi, jonka tuottamalla tiedolla tahdotaan tehdä nopeasti ja tehokkaasti rahaa. Samoin yliopistoihin on hänestä omaksuttu liikaa erilaisia hallinnollisia toimintamalleja, jotka ovat heikentäneet työviihtyvyyttä ja lisänneet erilaisia seuranta- ja valvontaprosesseja.   

Tieteentutkimuksen erikoistutkija Oili-Helena Ylijoki  analysoi artikkelissaan tekemiään tutkijaelämäkerrallisia haastatteluja ja pyrkii niiden valossa vastaamaan siihen, mikä saa ihmiset jäämään yliopistolle. Onko syynä vaihtoehtojen puute vai onko yliopistolla edelleen vetovoimaa ja lumoa?

Kirjan muita kirjoittajia ovat mm. Petri Koikkalainen, Martina Reuter, Juha Suoranta, Thomas Wallgren ja Jussi Vähämäki.

Teokseen tutustui Riitta Tirronen.